Tätä musikaalia ei voi unohtaa, sillä niin se palauttaa mieliin kaiken sen jo eletyn elämän. Se muistuttaa ajasta kun Puhelinlangat laulaa ja Nuoruus on seikkailu. Sen ajan kun mietti, Minne tuuli kuljettaa ja missä on ne Maailman pihamaat.
Nuorta Katria tulkitsee niin sydämeen käyvästi Heljä Heikkinen ja vanhempaa Satu Taalikainen. Kummastakaan ei voi suin surminkaan sanoa muuta kuin Ei kauniimpaa...
Danny on melkonen Tuuliviiri, jota aivan hemmetin hyvin ja pettämättömällä tyylillä esittää Veli-Matti Karen, joka siinä sivussa hoitelee pari muutakin roolia.
Ennen väliakaa on kohtaus, jonka uskoisin koskettavan kaikkia. On hautajaiset ja Mun sydämeni tänne jää... Timo Kalaoja on poissa ja hänen osansa niin luontevasti esitti meille Sami Kosola.
Kävin ensimmäisen kerran katsomassa tämän viime vuonna ja nyt tänä syksynä on muutama miehistön vaihdos, joita ei juuri edes huomaa tai jos sittenkin.
Jaana Raski on mm. Aino Kassisena, Nina Petelius-Lehto on se Virtanen-Määttä, Tytti Vänskä se niin kovin kamalan ärsyttävä toimittaja Suni ja Elina Ylisuvanto Arjana.
Pakko on mainita eräs Onnen onkija, Proffa, jonka nahkoihin Raimo Räty ui niin, että oikein puistattaa.
Tässä musikaalissa tapahtuu niin paljon, että se on vain koettava! Se ei kulu vaan elää ja en ole kuullut keneltäkään, etteikö osuisi, sillä kyllä, Anteeksi suo, tämä esitys ampuu täysillä ja suoraan sydämeen.
Katri Helena- musikaalissa kaikki tuntuu. Katri Helena on aina halunut, että hänen laulunsa koskettavat. Kouvolan teatterissa ne tuodaan niin upealla taidolla tarjolle, että ei voi kuin kädet ristissä kiittää!
Kuvat: Marja Seppälä
Kollaasin kuvat Satu Linerva ja Jonna Savolainen
http://www.kouvolanteatteri.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)