tiistai 17. helmikuuta 2015

Varasto

Ystävänpäivänä me menimme katsomaan päivänäytöstä Kotkaan! Varasto oli ollut Nämä on nähtävä-listalla ja nyt oli se hetki! Otin poikani mukaan, sillä hänen kanssaan oli Varasto tullut tutuksi jo moneen kertaan elokuvaversiona. Lisäksi minä, kirjoja lukevana versiona, olin tutustunut jo vuosia sitten kirjoitettuun Varastoon.

Varastomiehinä maalikaupan alakerrassa, sen alemmas ei pääse, huseeraavat Rousku ja Raninen. Rousku(Jarkko Lahti, vier.) on kova jätkä ja niin loputtoman kyllästynyt siihen, että palkka on pieni ja työnilo on vitsi. Raninen(Osku Haavisto) taas tuo sen kaiken sympaattisuuden koko näytelmään! Hän tekee töitä ja vaikuttaa jopa tyytyväiseltä.

Karita(Miia Maaranen) on raskaana ja vaikka isäehdokkaita tuntuu olevan jonoksi asti, varmin on Rousku! Hurraa! Kiva pikku perheidylli on siis luvassa, mutta varastosta on hävinnyt tavaraa ja sitä saapuu selvittämään Kataja, herra omistaja, joka ei ole herttaisuudella varustettu.

Myymäläpäällikkö on se jolla housut tutisee joka käänteessä, mutta ah, miten herkullinen tyyppi! Siis ihan kaikessa siinä pöhköydessään, ihan se hauskin tyyppi. Niin ja Karitan äiti(Lise Holmberg) ei liene niitä toiveanoppeja, mutta hänen avatessaan suunsa, voi vaikka pullaan tukehtua.


Rousku on satimessa, mutta loppuun asti luikertelee karkuun. Tulevaisuus ei häikäise, mutta taivaalla näkyy näppylähanskojen mustia tähtiä, niitä duunarin tähtiä.



Ei pitäisi vertailla, mutta teen sen silti. Tämä esitys oli kaikessa raadollisuudessaan loistava. Siinä missä elokuva on enemmän viihteellinen ja "siistimpi", tämä näytelmä sylkee kaiken silmille. Arto Salmisen alkuperäinen teksti nakutetaan suoraan sisuksiin.

Näyttelijät oliva uineet niin rooleihinsa, että sitä oli ilo seurata. Rouskukin siivosi näppärästi lähes koko näyttämön ja silti se teksti kulki tai ehkä juuri sen takia!

Varasto on duunarikomedia, joten se on kielellisesti ihan jotain muuta kuin ns. sivistyneet, itseään kovassa arvossa pitävät hienot kansalaiset voisivat edes kuvitella. Minä näkisin nyt katsomossa mieluusti nuoria ja keski-ikäisiä, hei, niitä ja meitä duunareita!! Tämä on vaan niin hyvä!

Kuvat: Juha Lahtinen

Kotkan kaupunginteatteri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)