sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Evakkotytön tarina

Lähettii sit Lahtee, ei evakkoo, mut kattoo Evakkotytön tarinaa. Eeva Kilven teksteist o Aila Lavaste värkänny kasaa melkosen näytelmän, jota esitetää Lahen kaupunginteatteris. Lapsen näkökulmast myö saatii nähä, millast se o, ku o joutunu sovan keskel elää, kotoo lähtemää ja uues paikas alottamaa.

Eevan silmin meil näytettii, millast se ol. Kui pit luopuu nii paljost, omast parhaast ystävästkii, Kaija-koirast. Miust Eeva vaikutti välil hituse jäykält, ollaksee karjalaistyttö. Mut ehkä se ol sit, ku ol kasvavas iäs ja kaik ol nii vaikiaa?

Karjalain positiivisuus ja elämämyönteisyys tul kyl nii väkeväst esii, et se oikee hivel. Mite kaike keskel ain oltii tai ainskii pyrittii olee hyväl mielel ja toine toistaa tukie.
Aiva mahtavaa se, ku ol lapsnäyttelijöi! Tuli sellain oikee tuntu, ku niit lapsii ol ja niitte takii, jos minkä, pitää jaksaa yrittää.

Ku miehet joutu rintamal, nii naiset pit kotiasiat kunnos. Tuleeks se mies takasi, kirjottaaks se vai ? Ku se tulee lomil, nii mite se tuntu hyvält. Eeva näkee kaike, kuulee ja rukoilee. Rukoilee, et ei ois tult sotaa, et löytys se, kuka o kadoksis. Kuuleeks Jumala? Oikei sattuu, mite laps luottaa ja rukoilee ja mite käy...


Suvun yhteenkuuluvuus o nii hienoo, nii kannattavaa. Eevan isä ol nii jotenkii sellane mies, joka sil karjalaisel huumoril mennä vikels eteepäi. Siin, mis äiti saa pikkuraivarei, nii isä tyynnyttelee. Mummi ja Pipi-täti edustaa sit vanhempaa ja viisaampaa väkee ja toppuuttelee nuorempii.


Ol se, mie nii tykkäsin. Lapset ol lapsii ja nuoret parit rakastavaisii. Vanhemmat luotsaamas kaikel elämä kokemuksel. Jotenkii nii sen oloin näytelmä, jot jokahisen tarttis se nähä, iha vaa sen takii, et sai hivene osviittaa siit, mite yhes voi olla, mite lapsiin takii pitää olla valmiin rakentaa uutta ja jaksaa mennä etee päi.

Pient muistivirkistys kaikil sekii, et meil o joskus olt sota ja sen takii ihmiset o joutunt kärsii, lapsetkii. Evakkotytön tarina on koskettava kaiki puoli, jossa muute o hemmetin hieno lavastus!

Kuvat: Aki Loponen




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)