Niin kuin taivaassa on ruotsalaiseen menestyselokuvaan pohjautuva näytelmä, jota pääsee nyt katsomaan Anjalakosken teatterissa. Sinne sen on ohjannut Kimmo Lavaste.
Kapellimestari Daniel Daréus (Wellu Winne) on saanut sydänkohtauksen, lopettanut sen johdosta työnsä ja palannut kotiseudulleen. Hänet otetaan hyvin vastaan ja pian hän on jo johtamassa kirkkokuoroa. Kyläläiset tuntuvat kaikki olevan lääpällään häneen tai no, eivät ihan kaikki ja sehän riittääkin kapulaksi rattaisiin. Winne tulkitsee pääroolia melkoisella antaumuksella.
Tässä näytelmässä henkilöitä piisaa koko lavan täydeltä, sillä pitäähän kirkkokuorossa porukkaa olla.
Äärimmäisen uskottavan roolin teki Riku Myller, joka kehitysvammaisen Toren osan tulkitsi niin hyvin, että se todella vaikutti aidolta.
Jaana Kurittu on Lena, koko kylän ilopilleri, joka sitten on se rakkaustarinan toinen osapuoli. Herkkää ja haavoittuvaista on se rakkaus ja se tulee hyvin esille.
Antero Raanoja Arnen roolissa oli topakan hauska kylän napamies.Tykkäsin!
Timo Hopponen pani parastaan ollen vain kaavoihinsa kangistunut kirkkoherra Stig. Hänen vaimonaan Ingerin roolissa laulamaan pääsi Helena Berg, joka oli varsin hehkeä rouva.
Minna Sipinen oli se kovan onnen nainen, Gabriella. Hän se antoi yleisölle kaikkensa. Koskettavaa!
Timo Kurittu on taas hänelle ominaisessa roolissaan eli mies, joka osaa olla ilkeä ja paha. Kertakaikkiaan loistava suoritus. Gabriellan aviomies Conny, peloittava suorastaan, joskin säälittävä.
Vanhempaa väkeä joukossa edustivat Florence ja Erik. Kaikkien vuosien jälkeen sittenkin. Ritva Muhonen ja Heikki Luukkonen pistävät rakkautta kehiin.
Kaiken tarinan keskellä, jota en kerro, saadaan musiikkia ja se onkin sellaista maustetta tässä kakussa, mikä osuu paikallensa. Nyt sitten kansa kipin kapin katsomaan tätä "kirkkokuoroa" ja miettimään kaikkea sitä, mitä se niiden toiminta herättää.
Kuvat: Pekka Niemi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)