Rakkausresepti on Tanja Puustinen-Kiljusen käsikirjoittama hulvaton tarina Pakaranmutkan kylästä, missä on niin hiljaista, että poliiseillakaan ei ole juuri mitään tekemistä, paitsi Valte...
Valte tai oikeesti Valdemar on kyllä koko kylän veijari ja koko näytelmän hauskuuttaja. Juha Pere on hypännyt sellaisiin nahkasaappaisiin, että kyllä toimii. Juttu meinaan ei lopu. Valte on vaan jotenkin niin sympaattinen!
Poliisit ovat tarinan keskiössä aika lailla. Tervo ja Tanttu. Vesa Lipsanen ja Päivi Teräväinen pistävät yleisön naureskelemaan poliisien kustannuksella. Tervo on rakastunut Iirikseen ja sille tarttee kirjoittaa kirje. Tanttu hommiin, viallisella kirjoituskoneella. Ei mene ihan niin kuin pitäisi ja farssia pukkaa.
Pakaranmutkan terveyskeskuksessa on lääkärin paikka auki ja kun Kaarlo Kaikkonen pelmahtaa paikalle, oletetaan ilman muuta hänen olevan se odotettu lääkäri. Tomera sairaanhoitaja Henna ottaa Kaarlon avosylin ja suulaasti vastaan, joten ei ole Kaarlolla vaihtoehtoja. Timo Lehmusmetsä valelääkärinä on niin luotettavan oloinen ja uskottava, että minäkin uskoisin häneen. Tällä kertaa Hennan roolissa oli Mirva Luoma ja hän se varsinainen sisar hento valkoinen oli. Tavan tarinaniskijä, joskin kyllä totuuden pikkujyväsiä oli joukossa.
Iiris Hentonen, huippujuoksija! Hän se loukkaa jalkansa ja kerrankos sitä lääkäri potilaan kotiin kantaa. Jenni Rautiainen tekee pirtsakan roolin juoksemalla ja olemalla niin ihana Iiris, että jopa valelääkärikin pehmenee. Iiris asuu sisarensa kanssa, joka on Kukka Henttonen ja niin eri kaliiperia kuin Iiris. Siitäkin huolimatta tulee sekaannuksia tai ehkä juuri sen takia. Kukkana kukkii Leena Huuhilo, joka odottelee merimiessulhastaan Pär-Alfonsia. Ari Teräväinen tässä roolissa ei juuri sanaile tai mitä nyt vähän, ruotsiksi.
Valkealan Rakkausresepti on esitys, mitä on kiva katsoa, hauska ja harmiton, mistä tulee hyvä mieli. Roolit on hyvin rakennettu ja replikointi sujuvaa ja niin vastaanotettavissa. Ihan vilpittömästi voin suositella poikkeamista Pakaranmutkan kylän tapahtumia seuraamaan. Pakarat ei puudu eikä juoni mutkittele. Niin ja kyllä oli musiikkiakin!
Kuvat: Anu Karjalainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)