Kerkesin Korvenkylään! Olisi se ollut ihan hirweä tappio, jos en olisi ja niinpä kättelin itteäni, että pääsin näkemään Vaahteramäen Eemelin! Mitä tälläinen keskiäkäinen eukko siitä saa irti, niin kaiken! Kyllä juttu on niin, että meidän sukupolvi katteli Eemeliä telkkarista ja oli se niin hauskaa, että vieläkin muistaa. Muistan senkin, että Kouvolassa oli 1970-luvulla Eemeli-kilpailu! Olisin niin halunut veljeni siihen, sillä sekä ulkonäkö, että metkut olivat niin presiis, mutta kun ei veljeni suostunut, nakitettiin siihen serkkupoika ja hänkin sai kolmannen sijan! Mutta - asiaan!
Korvenkylässä pääsi niin fiilistelemään, kun oli sellainen Eemeli, että ei paremmasta väliä! Tuomas Tonteri on ihan tähti! Koko esityksen ajan ihmettelin, miten niin nuori poika olikin rooliinsa uinut. Ihan oli Eemeli ! Osasi olla koko ajan niin täysillä mukana ja minkä panin merkille, oli joukkuekohtauksissakin kuin kala vedessä!
Eemelin pikkusisko Iida, jonka Eemeli vetää lipputankoon! Kiva, taaskaan aikuiset eivät ymmärtäneet. No, Iidan roolissa vuorottelivat Inka Jokela ja Venla Lehikoinen. Olen aina otettu, kun lapset pääsevät näyttämölle, koska siinä vaan on jotain niin luontevaa ja aitoa meininkiä.
Aatu ja Liina! Kuka muistaa ne siitä Tv-sarjasta, käsi ylös!? Aatun roolin veti Roni Mäkinen just niin verkkasesti kuin se Aatun kuuluikin olla. Niin ja hei, tämä Aatu osasi viheltää, Wau!! Eikä siinä vielä kaikki - laulukin sujui niin, että se osui ja upposi.
Entäs sitten Liina! Voi herttinen sentään, sellanen säpäkkähän se Liina oli, kaiken aikaa haaveili Aatun kanssa kihloihin menosta ja ei oikein tykännyt Eemelistä. Liinan roolissa vuorottelivat Vilma Halme ja Piia Jussila. Loistavaa piikailua.
Eeeeemeliiiii!!! Niin, Eemelin isä, Anttoni. Aina se, joka Eemeliä kiikutti verstashuoneeseen, kun poika-poloinen oli muka aikuisten mielestä tehnyt metkuja. Kyösti Vuorela kompuroi, kaatuilee ja on oikein hölmö niin hyvin, että sitä jää miettimään, sattuiko kertaakaan. Mahtava suoritus!
Korvenkylän kesäteatteri, mikä sijaitsee siellä keskellä ei mitään, on taas lunastanut paikkansa. Kyllä sillä sakilla osataan yleisö ottaa. Oli sitten minkä ikäinen tahansa, niin nauttii varmasti esityksestä. Se on loppuun asti hiottu. Joukkokohtaukset sen kruunaa, sillä ne ihan oikeasti sujuvat, huolimatta siitä, että porukkaa on paljon ja kaiken ikäistä.
Kuvat: Kari Huusari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)