1. Miten "eksyit" tähän rooliin?
- Näyttelijäkaveri vinkkasi tästä, otin yhteyttä ohjaajaan ja näin sain keskitalveksi mukavaa tekemistä.
2. Millä lailla Reko Lundanin teksti puhutteli sinua?
- Tekstistä löytyy dramaa, tragikomediaa, synkkyyttä ja toivoa. Liikutaan monessa eri aikakaudessa ja paikassa. Kirjailija on hienosti nivonut nämä kaikki yhteen pienillä viittauksilla jotka tarkkaavainen katsoja kyllä löytää. Henkilökemiat muuttuu mielenkiintoisesti tarinan edetessä.
Kuva: Pekka Niemi
3. Kun yleisö nauraa, miten pidät pokkasi?
- Harrastuksen alkuaikoina pokan pitäminen oli hyvin haasteellista. Repeämisiä on kyllä käynyt!
Nykyään pystyn paremmin pysymään roolissa ja omassa kuplassa välittämättä yleisön reaktioista. Joskus mielessäni "haastan" yleisön, naurakaa vaan, minua ei edes hymyilytä. Jokin yllättävä sattumus tai tapahtuma lavalla saattaa kyllä olla koettelemus.
Yleisön nauru on myös hyvin palkitsevaa ja energiaa antavaa!
4. Vuorottelet lapsen, nuoren ja aikuisen osaa. Onko se vaikeaa/haastavaa?
- Ensin ajattelin aikahypyt Akin roolissa paljon haasteellisemmiksi. Nopeiden vaihtojen takia vaatteilla yms. kikkailu on mahdotonta. Mietin sitten pikkupojille ominaisia nyansseja ja tehdä muutoksen sitä kautta. Jos Aki olisi muutettu Pikku-Akiksi radikaalimmin olisi se voinut olla paljon haasteellisempaa.
Nyt näin se toimii mielestäni hyvin.
5. Olet harrastajanäyttelijä - mitä se sinulle merkitsee?
- Näytteleminen antaa niin paljon!
Uusia ystäviä, rohkeutta, itseluottamusta...
Loistava tapa kehittää itseään niin monella saralla. Onneksi saan kotoa täyden tuen harrastukseen joka ajoittain vie hyvin paljon aikaa ja energiaa.
Uskon myös näyttelemisen terveysvaikutuksiin, muisti ainakin pysyy hyvänä!
Kiitos haastattelusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)