Olin päättänyt yllättää itseni niin hyvin, etten ollut ottanut etukäteen selvää oikein mistään. Nimi oli tiedossa ja se, mitä tuossa jo mainitsin. Niinpä istahdimme etupenkkiin ja eikun katsomaan mitä tuleman pitää. Olin kyllä vilkaissut käsiohjelmaa ja ihmetellyt, missä muut näyttelijät? No kappas, kun niitä ei ollutkaan, vaan Sormet hunajapurkissa vedetään kahden näyttelijän voimin. Sen kun ymmärsin, olin syvää ihastuksen sekaista kunnioitusta täynnä, jotta ihan iso Wau!
Näytelmässä tuodaan esiin parisuhde, mikä on niin sukasta kuin vaan mahdollista. Juuri kun näyttelijä Kauko Vuori on päättänyt tehdä näyttävän lähdön, hän tapaa entisen heilansa Eeva Törmän. Alka se suhde, mikä on täysin mahdoton ja katsojaa vuoroin ärsyttää, niin että hampaat kirskuu ja sitten taas naurattaa, ihastuttaa ja kummastuttaa, että mihin kaikki johtaa.
Saamme kuulla parisuhteen pahimmat kiemurat siinä nenämme edessä. Eikä pelkästään pahimmat, vaan jotain sellaista, mitä ei ihan heti osaisi kuvitellakaan. Jos tarinan kulku tuntuu oudolta, niin replikointi on ihan viimesen päälle.
Vaan kuolema - hyvä että se oli yksi tämän näytelmän punainen lanka.
Matti Olenius tekee niin loistavan roolin Kauko Vuorena, että olin välillä niin samaa mieltä ja sitten taas en, mutta kaiken kaikkiaan hupaisan miehen osa, jolla on ollut naisia joka sormelle ja pitää sitä ihan normaalina. Niin, no miksikäs ei. Silti, miksi lankesi Eevaan.... kuten Aatami.
Tia Aronen pistää homman pyörimään ja näyttää kaapin paikan. Eevana tekee niin mittavan roolin, että ei voi kun ihastella. Onnistuu olemaan juuri niin ärsyttävä, että sitä melkein kihisee penkissään, mikä nart...eiku siis nainen, joka hiukan päsmäröi. Vaan loppua kohden kaikki muuttuu, myös katsojan mieli.
Vielä kerkiää katsomaan tämän! Menkää ja ottakaa esitys nautintona! Se on ärsyttävä, hauska ja paljon muutakin.
Kuvat: Heidi Koskinen-Järvisalo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)