Miika Nousiainen on kaikille tuttu televisiosta, mutta kun minulla ei ole televisiota, niin kaikki, ihan kaikki hänen kirjansa olen lukenut. Joka kerta saanut kivoja fiboja siitä, miten se teksti kulkee ja miten sen "näkee". Ei sitten ihme, että niistä on tehty teatteriversioita ja jopa elokuvaa. Mutta - nyt Miika Nousiaisen PINTAREMONTTI on Minna Leinon dramatisoimana nähtävissä Kouvolan teatterissa!!!
Olin lähes liekeissä, kun kuulin, että Pintaremontti tulee Kouvolaan, sillä ensin se oli jo Helsingissä, Kansallisteatterissa ja jo silloin olin, nonii, justiinsa joo, että ihan oikein! Miika Nousiaisen teksti vaan on niin oivaltavaa ja henkilöt suoraan jokaisen tuttuja, silti melko hupaisia. Kouvolaan tämän tarinan ohjasi "pintaremontoimalla" Johanna Sorjonen.
Melko lailla keskeisiä henkilöitä ovat mm.Sami, jolta on juuri isä kuollut, mutta hänellä se vaan biologinen kello raksuttaa, kun niin haluaisi olla isä. Naisia tulee ja menee, mutta kun ei vaan natsaa. Markus Vaara on aivan elementissään Samin roolissa.
Sitten on ne Samin kaverit Markus ja Pesonen. Jotenkin niin liikkistä sellainen miesten välinen ystävyys, missä jokainen on ihan erilainen. Jos Sami on sinkkumies. joka pörrää ties missä, niin mites sitten Markus? Tommi Kekarainen esittää aivan loistavasti yksinhuoltajaisää kolmelle lapselle, joiden äiti hävis, kun masentui. Panu Poutanen taas on niin Pesonen, ku olla voi. Pesonen on vähän sellainen vanhempiensa nuorassa kulkenut, joka sitten hoitaa heitä ja oma elämä on vähän jäänyt hoitamatta.
Samilla on sisko, Henna! Johanna Heimonen antaa ihanasti palaa Hennan roolissa, kun siinä saa kuulla kunniansa niin veli, kuin aviomies, puhumattakaan sukulaisista. Ihan liputuksen arvoisia reploja. Sillä kaikki ovat ihan asiaa!
Mites sitten hyvinvointibloggari Sini, joka kaiken keskellä raportoi omasta erinomaisesta elämästään. Miten kaikki seuraavat sitä ja uskovat siihen... Onko se sitä? Tiina Winter klaaraa niin hienosti Sinin roolin, että kyllä kelpas katella,
Moni aina sanoo, että kirjassa oli sitä ja tätä ja tässä ei ollut...höpöhöpö - on mieletön taito pakata kokonaisen kirjan tapahtumat yhteen illan esitykseen. Minusta on hienoa, että tiedän "taustoja" ja katselen nautiskellen sitten niitä parhaita paloja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)