Hervoton, vaarallinen VARES

 Marraskuun harmauteen oli tarjolla kiinnostava teatteriesitys Anjalankosken teatterissa Myllykoskella. Hervoton, vaarallinen VARES.  Reijo Mäki on luonut hahmon Jussi Vares, yksityisetsivä Suomen Turuust. Kirjasta Kolmijalkainen mies on Satu Rasila dramatisoinnut näytelmän, joka on nyt nähtävissä ja jonka kävin katsomassa. Ohjaajan puikoissa on onnistuneesti ollut Markku Kekki.

Jussi Vareksena tähdittää tätä jännää ja hupaisaa esitystä Matti Olenius. Hän on vaan Jussi, joka käänteessä ja niitä käänteitä riittää. Jussi sitä ja Jussi tätä. Vares toiminnassa ja Vares nukkumassa. 

Kaikilla muilla näyttelijöillä onkin sitten rooleja joka lähtöön. Se onkin tämän esityksen rikkaus, nähdä, miten sitä voidaan muuntautua erilaisiin rooleihin.

Antero Raanojalla on neljä erilaista roolia ja välillä oli oikein ihmeteltävä, että miten sitä ehtii venymään niin moneen. Kun siis pelkästään istumalla katsomossa saa miettiä, että kuka on kukin. 

Jaana Kurittu pelmahtaa esiin millloin missäkin osassa ja paras oli kyllä se mummelin osa, joka oli kyllä niin kartalla, että siinä joetkin tulvii, 

Jussi Vares on rakastunut! No, yksityisetsivän rakkaudet tulee ja menee. Ulla tuli ja Ulla meni. Ninni Partanen on niin ihana ja omatoiminen Ulla. 

Timo Kurittu se sitten on myös kolmessa erilaisessa roolissa ja kyllä, se tupsu oli kiva. 

Mutta - miun lempparit olivat ihan ehottomasti Nuha ja Kolera! Marko Partanen ja Minna Sipinen näissä ihan hulvattoman pimeissä rooleissaan olivat niin hauskoja, eiku hervottomia. 
Sekin vielä, että sekä Markolla että Minnalla oli myös muita rooleja... 
Minnan osa Lundbergin turun murretta puhuvana sihteerinä oli ihan mahtava. Suu auki katsoin, että miten niin se pysyy siinä draivissa, eikä putoo. 

Mistää juonesta en kerrokkaan mitään, koska esitys on jännä, hauska ja kyllä se arvoitus ratkeaa, kun katsoo ja nauttii koko esityksestä. 

Kaikki he, jotka tässä esityksessä ovat, panevat parastaan eli ovat rooleissaan onnistuneita. Lisäksi vielä ne kaikki, joita ei näy... Kiitos myös äänille, valoille, puvuille, lavastuksille yms. koko setti oli oikein oiva paketti.

Kannattaa käydä katsomassa, sillä ainakin se sunnuntain yleisö, missä olin mukana, se todella tykkäsi.

Kuvat: Pekka Kaatiala