maanantai 26. joulukuuta 2011

Hiljaisuus

Tapanina alko olla tosi hiljasta. Lapset olivat omilla teillään ja mie vaan ihan isseksee kotoon. En avant töllöö, en kuunnellu ratioo. Mie vaa iha hissuksee olin ja mie tiesin... Mie olin menos illal elokuviin!

HILJAISUUS on uusi kotimainen elokuva, mikä oli ihan pakko nähdä! En juur onkinut mitään tietoja etukäteen ja seuralaiseni tais tietää viel vähemmän. Ei haitannut. Suuntana siis Studio123 ja sieltä saavillinen poppareita ja eiku kattomaan!

Aina kun katsoo uutta kotimaista elokuvaa, heti kelaa kaikki eteen tulevat näyttelijät. Kuka kukin on ja missä on nähnyt hänet viimeeksi. Tiesin tästä elokuvasta etukäteen Joonas Saartamon ja Lauri Tilkasen. Vaan kun kun sotilaspastori(Kari Hakala) paukahti esiin, niin varmaan meni yli puolen elokuvan, ennen kuin tajusin, kuka hän on??? Metsolan Erkki! Huh, ku helpotti.

Hiljaisuus on mahtava elokuva! Pidin siis niin paljon, että kyllä, minua välillä itketti. Eino(Joonas Saartamo) ja Antti(Lauri Tilkanen) ovat "kavereita". Antti on talonpoika ja Eino talon renki, jotka joutuvat samaan paikkaan, kuolleitten evakuoimiskeskukseen. Heidän lisäksi siellä on Korpikangas(Ilkka Heiskanen), hiukan lukemisesta seonnut. Kolme erilaista miestä ja sotatila. Kolme lottaa ja sotilaspastori. Siinä se, niin ja kaikki ruumiit.


Antti on hurmuri ja armoton lusmu, joka sälyttää kaiken mahdollisen  Einolle. Eino ei kuitenkaan ole niin avuton kuin luulisi, vaan kuka lopulta selviytyy, taitaa olla Eino.
Pidin tavattomasti näyttelijöistä ja etenkin Ilkka Heiskanen on niin mahtava, jokainen kasvojen liike kertoi omaa tarinaansa. Elokuvan naiset olivat myös omaa luokkaansa ja jäin vaan miettimään, kuinka siihen aikaan naistenkin oli pärjättävä. Mitenkähän nykyajan naiset mahtaisivat pärjätä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)