lauantai 7. marraskuuta 2015

Onnen numerot

Onnen numerot - Kouvolan kaupuginteatterissa!!! Ensi-ilta oli todella onnekas, sillä sain molemmat lapset houkuteltua mukaan ja sitten saimme huomata, että näytelmän käsikirjoittaja Mike Yeaman oli myös paikalla. Melkoisen yllättävää, että hän oli saapunut Suomeen Englannista, katsomaan näytelmäänsä suomeksi. No, panin merkille, että hän näytti viihtyvän.

Onnen numerot on hauska näytelmä, siinä on nauruhermoja hiveleviä kohtauksia vaikka kuinka paljon, mutta silti - se on ajatuksia antava ja sieltä täältä tulee asiaa, aivan kuin vaivihkaa.


Kyseessä on perhe, missä on isä ja äiti ja ne kaksi lasta, mutta myös myös mummo, joka on siis ihan koko näytelmän tähti! Mummo antaa ymmärtää olevansa juuri sellainen, millaisina me useimmat vanhuksia pidämme - höppänöinä. Parasta onkin juuri se, että ketkä tässä näytelmässä luulevat olevansa niitä fiksuja, ovatkin jotain aivan muuta.


Senni-mummo(Nina PeteliusLehto, sinä olet tähti!!!) voittaa Lotossa täysosuman vai voittaako? Voittaa, ei voita... Siinäpä sitä sitten jännitettä. Joka tapauksessa voiton lunastamiseen on aikaa vuosi. Mummolla ei ole mikään kiire ja perhe on seota. Mummo opettaa kärsivällisyyttä - läpyt sille!!!
Mummo haluaa yhtä sun toista, pientä muutosta.

Reijo-Isä(loistava Veli-Matti Karén) lorvii kotona, makaa sohvalla ja ei saa yhtään mitään aikaiseksi.
Asian on muututtava! Jaana-Äiti( ihana Tytti Vänskä) yrittää pitää perhettä ja sopua yllä, samalla kun tapailee salarakastaan(Raimo Räty), josta kukaan ei tiedä/arvaa mitää, paitsi Mummo! Tilanteeseen on saatava muutos.


Perheen nuoret ovat ihan huippuja.  Liisa(uusi vahvistus Rebecca Viitala) on niin kamala teininoita, että hirvittäis jos ei naurattaisi. Mummo haluaa Liisan pukeutuvan kunnolla. Teemu(uskomaton Panu Poutanen) on se, joka makaa lattialla ja pelaa, pelaa ja makaa lattialla, ai niin, välillä syö, syö... Mummo tahtoo Teemuun ryhtiä.


Kun kukaan ei tiedä missä on Mummon lottokuponki, niin kaikki ovat sekaisin. Kaikki yrittävät olla Mummolle mieliksi ja parantaa tapojaan. Siihen keskelle pelmahtaa Sipe(mahtava Sami Kosola), Liisan poikaystävä, josta Mummo luulee, että sillä on papukaija pään päällä. Samoin salarakas Mikko on muuttanut heille. Ihan kiva kimara.

Onnen numerot on minusta ihana näytelmä. Kun sen kaiken hauskuuden keskellä siitä irtoaa oikeaa, sydämeen käypää ajatuksen aihetta.
Satu Linnapuomi on ohjannut tämän niin hienosti, että saumattomuuden huomaa. Lavastus oli niin mahtava, että heti oli sellainen kodikas olo ja siitä on kiittäminen Sanna Levoa.



Kaikki olivat jälleen niin huikean hyviä, mutta silti - ihan pakko avautua vielä sen verran, että Nina Petelius-Lehto - on uskomaton! Oli rooli mikä hyvänsä, niin miten hän tekee sen?
Panu Poutanen nuorena teinipoikana oli niin huima!
Niin, ja tämä ei ole vain minun mielipide vaan kuulinpa monen muunkin ihastelevan!

Ojennan kukkia ja haleja ihan koko porukalle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)