Paavo 1,5

Noni! Nyt sitten taas mentiin ihan sillä rajalla, että menee pissit housuihin, ku nähtii Paavo, Paavo 1,5 tai Paavo 15. Täysin erilainen adoptiotarina. On siitä elokuvakin, mutta enpähän ole nähnyt(käsikirjoitus Michael Druker). Juonen käänteitä olin kuullut ja ajatuskin siitä, mitä tulee tapahtumaan, oli kerrassaan hykerryttävä.

Hasun Eero oli tarttunut jälleen ohjaksiin ja siitähän ei seuraa muuta kuin huimaa kyytiä, joten ei kun penkistä kiinni ja menoksi. Miten olin niin odottanut sitä hetkeä, että istun eturivissä ja nään Paavon! Vaan ennen kuin tapaamme Paavon, saamme tutustua Jaakkoon ja Marttiin.

Jaakko(Janne Palin) se on keksijä, joka keksii mitä ihmeellisimpiä keksintöjä. Yökaudet valvoo, istuu ja keksii keksintöjä(joita oikeasti kukaan ei tarvitse)! On niin herttainen kuin vain olla saattaa, huoehtii aina muista. Pus-pus, kiltti puppe.

Martti(Arto Käki) on sosiaalimikälietäti, jolle napsahtaa välistä puhelinpäivystys. Pariskunnan se topakampi puoli, pappa.  Niin, Martti on siis Jaakon puoliso. Eli he eivät suinkaan ole mitään veljeksiä.

Juttu menee sitten niin, että he ovat saaneet adoptoida pojan, Paavon, puolitoistavuotiaan ja sitä sitten vaan odotellaan saapuvaksi. Käy kuitenkin niin, että Paavo(Jalmari Hakaniemi) saapuu, mutta onkin käsittämättömän pilkkuvirheen takia 15v.

Ei mikään ihanteellisen tervetullut tilanne, kenenkään kannalta. Niinpä soppa on valmis tai oikeastaan kana valmis kynittäväksi. Ollaan suorastaan keskellä kamalaa vaihetta, kun kaikki meinaa olla toistensa kimpussa... paitsi tiestysti Jaakko, joka yrittää rakentaa rauhaa ja kääntää kaiken parhain päin.

Paavo 1,5 on niin huikea näytelmä, että vaikka se naurattaa - niin mikä siinä naurattaa??? Minua ei naurata mikään sellainen, että ollaan homoja, vaan se miten se tuodaan esille. Kuinka hyvin osataan näytellä, sillä tässä se nähdään todella hyvin!
Nostaisin hattua juuri sille, että ei lyödä yli vaan kaikki on niin uskottavaa. Jaakko ja Martti ovat herttainen miespari, joista huokuu heti se oma persoonallisuus. Paavo on nuori "kriminaali", joka laukoo #ittua kaiken aikaa, täräyttelee mitä sattuu eli sanoo asiat niin suoraan, että heikompia hirvittää.

Kaikesta huolimatta, jokaisessa tyypissä on jotain niin sympaatista ja kun näytelmä etenee, se tulee aina vain paremmin esiin. Aiheena adoptio ja homous - ovat tässä näytelmässä käsitelty erittäin hienosti!
Kaikkea tapahtuu ja tilanne kehittyy, mutta miten ja mikä on lopputulos??? Minusta ihan hemmetin ihana! Olen niin mykistynyt siitä, miten luonnikkaasti tämä tarina esitettiin! Kiitos Pojat!!!

Kuusankosken teatteri ja Luolanäyttämö, siellä se Paavo on! Joten suosittelen ihan lämmöllä sinne menoa! Jos haluaa hauskan hetken pimeään iltaan, niin varais jo paikkoja!

Kuvat: Elina Winne