Saara ja muutosten syksy

 Kouvolan teatterin kevään viimeinen ensi-ilta oli Saara ja muutosten syksy. Esitys on Kouvolan teatterin Klubilla ja kaikki neljä esitystä ovat loppuunmyytyjä. Yhtään en ihmettele, sillä niin oli mahtava suksee. Kouvolan teatterin Nuorten teatteri näytti nuorta osaamista.

Alkuperäinen käsikirjoitus on Ilona Tiaisen, mutta Kouvolan teatterin näyttelijä Panu Poutanen käsikirjoitti sen lähes uusiksi, niin että saatiin lisää rooleja. Nuoret antoivat omat ideansa mukaan ja lopputulos oli häkellyttävä. Poutanen myös ohjasi näytelmän ja valot ja äänet ja...

Saara ja muutosten syksy, kertoo nuorista. Saara (Ronja Villikka) on kiltti tyttö, joka tekee tunnollisesti läksyt ja paneutuu koulun käymiseen, ystävänsä Oonan (Lotta Ahtiainen) kanssa. 
Hyvin paljon on kohtauksia koulusta ja erilaisista oppilaista, porukoista ja mahtavista persoonista. Sellainen hyvä meininki, kunnes kouluun tulee uusi oppilas Inka (Hertta Karén)!!! Inka panee kuviot uusiksi, eikä mitenkään hyvällä tavalla.
Kukaan ei ole enää oma itsensä ja kaikki haluavat olla jotain muuta, vai haluavatko? 

Minttu (Minea Jokivirta) ja Amanda (Veronika Laihinen) ovat olleet ystäviä ensimmäisestä koulupäivästä asti, kun olivat 7-vuotiaita. Nyt jotain on tullut väliin ja ystävyys on koetuksella. Minea Jokivirta on säveltänyt aivan upean biisin, En edes uskalla sanoo mun omaa nimeä, minkä Mintun roolissa esittää niin koskettavasti, että en takuulla ollut ainoa, jonka silmät vettyivät, kun sitä niin täynnä tunnetta huokuvaa laulua kuunteli.

Näyttelijöitä oli 19 ja jokaisella oli oma roolinsa, kaikki pääsivät näyttämään kykyjänsä. Jopa osa niin, että heillä oli useampi rooli. No, Sointu Viinikainen esitti niin uskottavasti Saaran äitiä, että vaikutti ihan oikeesti aikuiselta. Kun taas hetken päästä hän oli Emo, mustatukkainen, hivenen pöljä, joka hakkaa päätään pukukaappiin yms.  Mahtavaa heittäytymistä. Sitten Venla Peltola! Herätti hilpeyttä Jeren roolissa ja siis vasta kotona tajusin, että hei, hän esitti myös Inkan äitiä!!! Luukas Kaskimaan rooli oli Emil, nörtti poika, älykkö, joka jää vähän ulkopuolelle, kun saa kuulla, ettei hänestä tykkää kukaan. Vaan kun rempasee, niin meni tovi jos toinenkin, että käsitin, kuka hän on! Tässä kuultiin Panu Poutasen sanoittama ja sovittama räp-biisi En jaksa olla enää nörtti edellisestä elämästä.

Mutta - KAIKKI olivat todella taitavia, saivat minut nauramaan, kyynelehtimään, ihastumaan, kaikkea mahdollista. Nautin joka hetkestä, kaikesta siitä, mitä sain nähdä ja kuulla. Mennä nuorten maailmaan ja vaikka minulla jo onkin ikää karttunut, niin kyllä muistan oman nuoruuteni. Itse asiassa tässä näytelmässä tyttöjen levälahkeiset housut palauttivat mieleen aika lailla muistoja. 

Vielä, näin seuraavana päivänäkin, olen täynnä hyvää mieltä. Ihailen nuoria, jotka uskaltavat ja tuovat esiin sen mahtavan energian ja jotenkin sellaisen fiiliksen, että Hei, kattokaa, mitä me osataan!
Käsi sydämellä kiitän ihan jokaista ja Ihanaa Kesää!!!

Kuvat: Elisa Sola