Veli-Matti Karén, sinut tunnetaan Kouvolan teatterin pitkäaikaisena näyttelijänä,
mutta nyt olet hypännyt ohjaajan saappaisiin ja ohjannut Kouvolan
teatteriin brittiläisen jännitysnäytelmän Mustapukuinen nainen.
1. Kumpi ajatus oli ensin, lähteä ohjaamaan vai näytelmän valinta?
Ihan selkeää vastausta tähän ei ole. Kiinnostuin näytelmästä, kun kävin
sen katsomassa Lontoossa. Kerrottuani Tiina Luhtaniemelle kokemastani
heitin ilmoille ajatuksen, että voisin vaikka itse tehdä Mustapukuisen
naisen tänne Kouvolaan. Sitten asiat lähtivät rullaamaan siihen malliin,
että näytelmä tuli ohjelmistoon minun ohjaamanani. Ohjaajan on tärkeä
olla innostunut työstään. Mustapukuista naista ei olisi tullut Kouvolaan
jonkun muun ohjaamana.
Kuva: Kouvolan teatteri
2. Näytelmässä on vain kaksi näyttelijää, Panu Poutanen ja Sami
Kosola. Miten selvää oli, että juuri he tekevät roolit?
Kun koko illan näytelmässä on vain kaksi roolia, on selvää, että
omaksumiseen tarvitaan aikaa. Sekä Panu että Sami ovat poissa My Fair
Ladystä, joten heille jäi aikaa omaksua se valtava tekstimäärä. Lisäksi
he ovat loistava parivaljakko esittämään juuri nämä roolit. Heidän
kemiansa näyttämöllä toimii täydellisesti.
3. Millaista on ohjata näyttelijätovereita?
Täytyy tehdä selkeä päätös: olen ohjaaja ja toimin niin kuin ohjaaja
toimii. Ei voi ajatella, että en voisi tehdä sitä tai tätä sen vuoksi,
että näyttelijät ovat kollegoita. Se, että itse olen näyttelijä ja se,
että tunnen Panun ja Samin näyttelijälaadun, on myös omalla tavalla etu.
Toimimme myös hyvin ryhmänä eli kaikilla oli mahdollisuus osallistua
keskusteluun ja ehdottaa asioita. Oli vain ja ainoastaan yksi yhteinen
päämäärä: mahdollisimman hyvä esitys.
4. Mitä kaikkea ohjaajan on otettava huomioon ja kuinka paljon voi
vaikuttaa esim. lavastukseen?
Halusin ohjata näytelmän osittain siksi, että ymmärtäisin, mitä kaikkea
ohjaajan työ vaatii. Ohjaaja on laivan kippari, työnjohtaja ja
vastuuhenkilö. Käytännössä kaikki asiat kulkevat ohjaajan kautta ja
kaikista asioista käydään neuvotteluja runsaastikin ennen kuin
varsinaiset harjoitukset alkavat. Keskustellaan tyylilajista, puvuista,
valoista, äänistä, markkinoinnista, yleisötyöstä, maskeerauksesta,
tarpeistosta, musiikista yms. Lavastus koostui Mustapukuisessa naisessa
kolmesta kokonaisuudesta; siitä mitä teksti vaatii, mitä lavastaja
haluaa ja mitä ohjaaja haluaa. Näiden pohjalta syntyi meidän lavastus.
5. Voitko kertoa pari juttua tekniikasta. Miten taskulampun valo
sammui ja kuinka se nukke pyöräili läpi näyttämön?
Meidän versiossa on lavastaja Esa Kurri halunnut tiettyjä asioita
tuotavan näyttämölle, joista mm. pyöräilevä nukke on sellainen. Se miten
se teknisesti toteutuu, olkoon näyttämösalaisuus! Tai sitten se ei ole
mikään temppu, vaan oikea nukke, joka pyöräilee läpi näyttämön. Teatteri
on ihmeellinen asia!
Kiitos Vema haastattelusta !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)