tiistai 13. joulukuuta 2022

Saiturin joulu

 Taas oli teatteriviikonloppu Helsingissä ja nyt oli vuorossa Saiturin joulu. Ihan kamalaa tunnustaa, mutta en ole koskaan kirjaa lukenut, en elokuvaa nähnyt, en siis mitään, minkäänlaista versiota kokenut. Joten olipa kiva saada kokea ihan autenttinen ensikertalaisuus. Tämä tapahtui Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa. Eka kerta oli muuten siellä käynti ja ihan kelpo paikka.

Sinne tämän Charles Dickens'n klassikkonäytelmän on ohjannut Heikki Sankari, joka oli myös kässäröinyt tarinan. Tuomas Kesälä on se, joka on musiikin takana. 
Helsingin kaupunginteatteri on rustannut tämän näytelmän Shed-teatteriryhmän kanssa. 

Itte se pahuksen Saituri, pihi ja muutenkin ikävä äijänkäppänä, niin siinä roolissa loisti Eppu Salminen. Kaikki muut olivatkin sitten ihan tähtiä! Kaikki ne nuoret tyyliin #jokainenkelpaa olivat todella upeita. 

Tarinahan on se, että ollaan 1800-luvun Englannissa, missä lapsityövoiman käyttö oli ihan normaalia. Köyhät lapset joutuivat tehtaisiin töihin ja se ollut mitään lasten leikkiä, vaan totista työtä.
Joulu on tulossa, mutta ei sitten niin mitään joulumieltä, koska Saiturin omistamassa tehtaassa ei taukoilla. 

Mitä lapset sitten keksivät, niin se onkin koko tarinan ydin ja se mikä sykkii ja jota ei kerrota, koska se on koettava ja nähtävä.
Shed-teatteriryhmän lapset ja nuoret tekivät tästä näytelmästä niin ihanan joululahjapaketin, että miten sitä oli liikuttavaa seurata.

Kaikki se musiikki ja sen esittäminen, kaikki ne hienot tanssit, näiden nuorten esittäminä olivat ihan luksusta. Oli todella upea kokemus nähdä niin paljon nuoria näyttämöllä ja se esiintymisen riemu välittyi myös katsomoon. 

Kiitos ja Ihanaa Joulun aikaa ihan koko porukalle!

Kuvat: Robert Seger

maanantai 5. joulukuuta 2022

Auringon lapset - elokuvamusiikkia

 Oliko taas nii ku aika lailla mahtavaa olla paikas Kuva-Portti, vanhas elokuvateatteris, mis Mikä?teatteri ja Elokuvakerho Edvin olvat järkänneet tilaisuuen, jos saimme kuulla elokuvasävelmii.

Kuva: Elina Winne

Meil ain esiteltii biisit ja et mist elokuvast se ol. Täst vastas Satu Kurri ja Aija Kajama. Aija Kajama lisäks heitti parit runon lausunnat mukaa ja mite, nii iha hemmetin hyvin.

Kuva: Kini Laine

Sellane kokoonpano oli estraadil, et jokain veti nii taiol ja syämel, et mie olin nii lääpällää, et rakastin jokaist iha kauhiast. Biisei tul nii laiast laitaa, et ol kyl viimese pääl nostalgiaöverit. 

Kuva: Elina Winne

Joka ikiin biisi ol nii nautittava, et meinas iha syän pakahtuu ja silmiä hiosti. Se sellain rento, lämmin tunnelma ja se mite kivast ol toteutettu, ol nii nautittavaa.

Kuva: Elina Winne

Monta erilaist laulajaa, jokahisel oman olosesa biisi, jo vain se ol hienoo. Laului laulovat Mira Peussa, ain nii ihanan kähee ääni, mikä panee veren kiertämää.  Antti Salmela, joka laulaa nii ihanast hymys suin ja isol ilol.

Kuva: Elina Winne

Jarmo Lindgren veteli sit sillai miehisee tyylii omansa ja mite hivel sieluu. Janne Järvisalo taas osu sellasee saumaa omil biiseil, et lähes veret seisautti. Heidi Koskinen-Järvisalo nakkas basson välil Ollil ja veteli oman biisinsä nii vahval tunteel, et osu ja uppos. 

Kuva: Elina Winne

Olli Korpela, paitsi soitteli kitaraa ja vähä sit Heidin bassooki, nii laulo myös parit biisit ja nam. 
Samal ain muute ku niit biisii esitettii, niin taustal pyöri siit leffast raina, jote ol siin kattomist ja kuulemist! Anna Kuurne, joka ol kosketinsoittajaan pimputtamas, niin myöskii laulo ja kyl ol kuumaa.
Näitten taustavideoitte takaan ol Pihla Lindström. Sit viel äänetoistost vastas Juha Vanhatalo ja mite ol korvii hivelevää.

Mut viel se säestys, saamari mikä bändi! Jos kitaras olvat Olli Korpela ja Janne Järvisalo, nii sit ol viel sähkökitaras Tuomas Seppänen, joka veteli sellasen setin, et pois alta, lähes tulkoo tajunnan räjäyttävä juttu! Heidi Koskinen-Järvisalo naputteli bassos. Vaa entäs rumpali Saku Myller ja sitte saksofonisti Nooa Peltola, jonka soolo Cherbourgin sateenvarjoista soi mius varmaa hamaa tappii.

Kuva: Heidi Koskinen-Järvisalo

Kiitos koko porukal nii mahettoman antoisast esityksest ja viel aikaan, ku kaik vetää suunnillee tipetappi-konserttei, nii päästii nauttii jostaa pal mahtavammast.  Ootte kyl kaik Auringon lapsii, ku toitte nii pal valoo pimeesee aikaa!
Ne, ketkä eivät olleet ny mukaan, nii en kerro enempää, en ees biisei, koska tammikuus napsahtaa uusinta ja ainskii mie oon jo jonos sinne. Täl tietoo se ois 22.1.2023.