Kun alun alkaen huomasin sen, että Viulunsoittaja katolla menee Rovaniemen teatterissa, niin olihan se tehtävä sitten "tikusta asiaa" ja lähettävä käymään oman pojan luona siellä kylässä. Niin me sitten vietimme äiti-poika-laatuaikaa ja nautimme ihanasta esityksestä yhdessä.
Rovaniemelle tämän iki-ihanan musikaalin on ohjannut Seppo Välinen, joka on kunnostautunut hyvillä ohjauksillaan vaikka missä. Tälläkin kertaa oli niin reipas veto, että kyllä riemastutti. Musikaalin käsikirjoituksen on tehnyt Joseph Stein, musiikin säveltänyt Jerry Bock ja laulujen sanat kirjoittanut Sheldon Harnick. Suomennos Esko Elstelä.
Pertti Koivula vierailevana tähtenä oli niin lupsakka Tevje ja miten hyvin sopivat yhteen, kun Golden roolissa oli Paula Miettinen. Jotenkin niin kiva kombo, kun Tevjen piti olla se perheen pää, mutta kyllä se loppupeleissä oli Golde.
Entäs sitten ne tyttäret! Mitä upeaa iloittelua, kun siskokset tyyrää omiaan ja kun pitäs naimisiin mennä ja kuka se päättää sulhasista. Siinä oli ruutia kerrakseen ja hyvä niin.
Kovasti tykkäsin Jenten roolin aivan hykerryttävän hyvin vetäneestä Karoliina Surma-ahosta. Sitä jotenkin aina jäi odottamaan, että tule pian takaisin.
Tämän musikaalin biisit ovat osin jääneet soimaan muuallakin, joten niistä saa sitä tuttuuden tunnetta. Häälaulu on aina se, mikä nostattaa vettä silmiin. Miten se onkin niin kaunis. Toki Rikas mies jos oisin jne. tuovat omanlaisensa fiiliksen, niin että tekisi mieli laulaa mukana. Ei siis ihme, että tämä musikaali on yksi monien suosikeista.
Tanssikohtauksia oli paljon ja ne olivat toinen toistaan upeampia. Koreografiat olivat vierailija Jouni Pirttisen. Mutta - mukana olivat Santasport Lapin urheiluopiston tanssinopiskelijat, jotka kyllä niin panivat parastaan. Lisäksi Siepakoiden tanssijat, joten siinä pantiin jalalla koreasti todella vimpan päälle.
Koko esitys oli alusta loppuun niin nauttivaa esitystä ja mikä oli hienoa, niin paljon oli vierailijoita ja TAMK:sta oli peräti kolme. Nuoria lahjakkuuksia nähtiin lavalla ja siinä ne menivät vanhempien rinnalla yhtä lailla. Joten tulevaisuus on taattu, kun niin paljon on nuoria taitavia tähtiä tulossa.
Meidän näkemämme esitys oli päiväesitys ja loppuunmyyty ja yleisö oli aika lailla iäkästä. Suosittelisin kuitenkin nuoremmillekin, koska olisi hyvä tietoisku siitä, miten se elämä ennen oli, 1900-luvun alussa ja kuinka se siitä sitten muuttui, koska tässä näytelmässä rikotaan perinteitä, vaikka niistä yritetään kiinni pitää.
Upea bändi siellä säesti kapellimestarinaan Minna Siitonen ja runsas puvustus on pukusuunnittelija Paula Variksen. Toimiva, jotenkin Aaltomainen lavastus on Juho Lindströmin.
Voin ihan vilpittömästi kehoittaa joskus lähtemään "merta edemmäksi kalaan", jos tällainen ilmaisu sallitaan, sillä ajoin minäkin Kouvolasta tätä katsomaan ja niillä fiiliksillä elää pitkään.
Kuvat: Petri Teppo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)