maanantai 10. joulukuuta 2012

Läskisoosista loppusointuihin

- lauluja ja tarinaa Lavista. Totta ja tarua Veikosta ja Sylvistä.

Niin, tuli taas se hetki, kun oli vaan pakko päästä teatteriin! Paikka oli Anjalankosken teatteri Mylsässä. Siellä esitettiin Lavia, Veikko Lavia. Loistavaa!

Esitys pyörähti heti käyntiin ja elävä orkka tahditti niin hyvin, että heti alkoi jalka vippasemaan. Vanhat tutut rallit tulivat niin lähelle. Välillä orkan pojista noustiin esittämään pientä rooliakin.

Oli vanha Veikko(Antero Raanoja) ja Sylvi(Jaana Kurittu) ja sitten oli se nuorempi Veikko ja Sylvi. Jotenkin viehätyin siitä nuoresta parista. Nuori Veikko(Anton Pilli) vaan oli tosi hyvä, lauloikin ihan kiitettävästi, niin että vaikutti ihan Vepalta. Nuori Sylvi(Minna Sipinen) kun alkoi laulaa, niin ihan väkisin nous vedet silmiin. Jotenkin se vaan osu johonkin herkkään kohtaan.



Biisit olivat mahtavia, mutta ihan ylitse muiden nousi Serenadi hetekalle. Koko porukka sitä rallia rallatti ja koreografia oli huikea. Mie niin tykkäsin, samalla kun muistin, miten "kiva" sänky oli heteka. (kotimatkalla kerroin siitä pojalleni, joka ei ole tuttavuutta hetekan kanssa tehnyt)



Antti Lillman esitti Veikon ystävää ja sotilasta, mutta myös Juicea ja heti niin uskottavasti, että Marilyn upposi kuin veitsi .... Juicekin olisi ollut ihan muroina.

Aika riensi ihan liian nopeasti ja olisihan siitä kauemminkin nauttinut. Ihan oikeesti, tämä näytelmä oli kiva. Miulla meinaan oli pian 13v poikani mukana ja yhtään ei kakistellut. Myö sit lovetettiin Lavia!

Kuvat: Mikko Hovi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)