Kun pahin savu oli hälvennyt, menin kaverin kanssa Studio 123:n luukulle ja eiku popparit kainaloon ja menoksi. Luokkakokous saattoi alkaa. Kyllä muute jännitti, et miten mie selviin...
En siis ollut lukenut yhtään arvostelua etukäteen, en ees tota traileria kattonut. Halusin mennä puhtain mielin nauttimaan elokuvaelämyksestä. Valitettavasti olin silti joutunut kuulemaan kommentteja elokuvasta, mutta suljin ne pois mielestäni, sillä miehän en huonoja elokuvia ees mene katsomaan. On jokaisen ihan oma häpiä, jos tuhlaa rahansa johonkin huonoon...
Hahaa, mutta miepäs olin taas oikeessa! Luokkakokous oli just mannaa miun sielulle! Kyllä, juuri sitä oikeaa läppää, kun haluaa irrottautua arjesta.
Kolme miestä lähtee siis Luokkakokoukseen tarkoituksenaan ottaa ilon irti. Jokaisella on jo omaa elämää takana ja onko se sitten ollut niin auvoista, niin tuskin. Ystävykset sählää ja sekoilee, mutta ihan niin hyvän tomppelilla tavalla, että kyllä se minua ainakin huvitti.
Erityisen yllättynyt olin siitä, että Aki Hirviniemi, Sami Hedberg ja Jaajo Linnonmaa olivat niin hyviä, siis kun vain yksi heistä oli alan ammattilainen. Jos olinkin kuullut, että Jaajo ei olisi hyvä, niin paskapuhetta, Jaajo oli ihana, pus-pus! Voisin katella Jaajoa toisenkin kerran!
Ne, joita tämä elokuva on jollain lailla närästänyt, niin olen siis pahoillani, ehkä hiukan säälinkin, että meni lippuraha hukkaan. Miulla on sen verran ruuvit löysällä, että tälläset elokuvat pitää elämän kohillaan ja muistuttaa siitä, että ei se aina ole niin tokinaista.
Kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)