Ollaan vapaita

No herttinen sentään, miten oonkin ollu vapaa, kun ihan meinasin unohtaa, että onhan tässä käyty elokuvissa. Kävin siis katsomassa Ollaan vapaita. Ensi-ilta oli juuri mennyt ja oli tiistai ja elokuviin pääsi kaksi yhden hinnalla, kun vilautti Veikkauksen korttia, niin mitä? Meitä oli siellä viisi! Liekö aurinkoinen ilma tehnyt ihmisistä niin vapaita, ettei pimeä ja viileä elokuvateatteri houkuttanut. No, minua ja seuralaistani kyllä houkutti.

Elokuva on siis tarina kolmekymppisistä, Seljasta(Maria Ylipää), Henristä(Riku Nieminen) ja Iisasta(Pihla Maalismaa), jotka asuttavat kimppakämppää. Selja on heistä ehkä se "aikuisin", seurustelee ja käy töissä ja jotenkin pitää ohjat käsissä. Henri on maailmanparantaja mikäliemuusikko ja Iisalla menee muuten vaan ihan hauskan lujaa.

Tämän idyllin särkee se, kun eräänä päivänä oven takana on teinipoika Leo(Johannes Brotherus), joka osoittautuu Seljan nuorena synnyttämäksi ja pois annetuksi lapseksi. Niin että soppahan se siitä syntyy. Hauskaa on, vaikka ei kuitenkaan kaiken aikaa.

Tarina on kelpo tarina, jota elävöitetään kivasti musiikilla eli tämä Ollaan vapaita, on sellainen raikas musiikkileffa! Erityisesti nautin Maria Ylipään osasta ja etenkin siitä hänen puhtaasta lauluäänestä. Biisit olivat vetäviä!

Positiivinen ruiske oli myös nuori Johannes Brotherus, joka veti osansa niin luonnikkaasti!
Tästä leffasta tuli mukava olo, vähän niin kuin olisi nuorentanut.