Tällä kertaa aikataulut sanelivat meille Kauppakeskus Veturissa sijaitsevan Kino 123:n suuren salin, missä oli aivan valtava valkokangas! Kyllä näki hyvin!
Mitään juontahan en ala kertomaan, mutta se ei olekkaan se pointti. Elokuvassa toimii yksittäiset laukaukset ja roolihenkilöt. Juu, kyllä ammutaan välillä yli, mutta se tekeekin niin namia. Vakavalla naamalla vedetyt tilanteet ovat niitä, mistä tulee se fiilis, että alkaa naurattaa.
Ihana pikkuinen tytöntyllerö Lumi-Aura on se keskushenkilö, minkä takia on ne pari muuttujaa. Asiat voi ihan todellisuudessakin mennä pieleen, ohi käsikirjoituksen, mutta se tekee elämästä ja niin ollen elokuvastakin mielenkiintoisempaa.
Edellisestä osasta tutut tyypit koheltavat ja se onkin mukavaa, sillä ainahan on kiva nähdä tuttuja. Jasper Pääkköstä ei ole, mutta tilalla on Santtu Karvonen, joka heti ottaa tilanteen haltuun. Pamela Tola Inarina on niin äiti kun vaan voi olla ja Jussi Vatanen Jannena on se, mitä osasikin odottaa. Timo Lavikainen Räihäsenä yrittää pikkasen olla toppuuttelijana, mutta mukana mennään. Ihan uutena oli Sekis, piripää (Joonas Nordman).Eikä sovi unohtaa Kari Ketosta Pikku-Mikkona.
Oikein mukava Lapin mausteilla maustettu soppa!
Elokuvassa on tiukkoja käänteitä ja vaarallisia tilanteita, mutta kaikki selviää ja lopussa kiitos seisoo.
Jos haluaa dramaa ja vakavaa uskottavuutta, kannattaa jäädä kotiin. Jos taas haluaa nousta pikkasen arjesta, niin ei kun Napapiirille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)