perjantai 4. heinäkuuta 2014

Kaksi kitaraa - Topi Sorsakosken tie Ähtäristä tähtiin

Kaksi teiniä raapasin matkaan ja eturiviin heidät istutin, että nyt ja tässä, olisi teille Kaksi kitaraa! Hiukan arvelutti, mitä he mahtaisivat tykätä, kun musiikki ei varmaankaan olisi ihan heidän genreä...

Kaksi kitaraa on musiikin siivittämä kevyt katsaus Topi Sorsakosken elämään. Marianne Tikkanen on jälleen käsikirjoittanut hauskan ja kulkevan näytelmän, niin että biisit kertovat ovat suuren osan tarinaa. Tytti Rintanen on ohjannut Korvenkylän porukan jälleen aivan mahtavaan suoritukseen!

Topi Sorsakoski syntyi Pekka Tammilehtona perheeseen, missä sai muusikon kyvyt veren perintönä. Ei siis juuri ollut vaihtoehtoja ammatin valinnalle, jos veri veti musiikin pariin ja keikoille. Alussa kerrotaan nuoruuden ajasta, kun Topi oli nuori, muusikon ura Antti-veljen kanssa alkoi ja isä kuoli...


Isän kuolema otti koville, mutta elämän oli jatkuttava. Niin tulee aika Jussi and the Boys ja Agents.
Vauhti lavalla on reipasta, kun kohtaukset seuraavat toistaan eli parissa tunnissa koko ihmiselämä! Topi Sorsakoski oli huumorimiehiä ja se kantaa tätäkin näytelmää, vaikka aineksia olisi ollut draamaankin.


Lauluosuudet hätkähdyttivät joka kerta! Aivan uskomatonta, miten osaavaa porukkaa sitä onkaan. Joka ikinen biisi osui ja upposi, kosketti tavalla tai toisella. Ihan oikean orkan säestyksellä se tuntui vieläkin hienommalle.



Topi Sorsakoskea näyttelevät veljekset Simo(nuorempaa) ja Sami(vanhempaa) Viitalo ja niin hyvin, että sitä jää vain ihmettelemään, miten sitä joku osaakin olla niin  uskottavan oloinen ja näköinen ja kuuloinen!!!



Hauska yllätys oli entinen kansanedustaja Markku Pakkanen, joka esiintyi Remun roolissa ja varsin onnistuneesti ihan lauluosuuksia myöten! Muita julkkiksia Korvenkylä ei kaipaa, sillä maine riittää!

Joukkokohtaukset olivat ihan parhaita! Niin paljon porukkaa ja niin hyvin rimmasi! Korvenkylässä on sellainen tekemisen meininki, että siitä huokuvaa iloa ja riemua ei voi näytellä. Se välittyy katsomoon ja tekee näytelmästä vieläkin upeamman!
Mitä tulee niihin mukana olleisiin teineihin, niin kyllä, he pitivät näkemästään ja kokemastaan eli niin on tämä näytelmä tehty, että se sopii kaikille, ikään ja säätyyn katsomatta!

Olen otettu ja kehrään tästä vielä monta päivää!

1 kommentti:

  1. Huippuviihdyttävä esitys! Ote naisten kuvaamiseen oli raikas ja moderni - upeita naisrooleja useita. Pekan/Topin esittäjät hoitivat homman koskettavasti ja mallikkaasti ja muutkin mieshahmot olivat uskottavia. Vaikka parodioissa oli aikalaista naisista kuittailua ja miehisiä stereotypioita korostavaa irvailua, ote oli ilmiöitä hyvällä tavalla tasa-arvoisesti kuvaava ja ihmisarvoa kunnioittava. Tuli hyvä mieli tätä iloittelua katsellessa. Roolitukset olivat hauskoja. Erityisesti hauskoja olivat Jussi Raittisen ja Mauno Koiviston lavalle tupsahtamiset. Remu oli kuin suoraan Men in Black -elokuvasta. Musiikkiesitykset oli hienosti käsikirjoitettu tarinaan ja ihanaa kuunneltavaa. Joukkokohtaukset tosi näyttäviä ja kekseliäitä ja niissä lavastus sekä puvustus raikasta ja leikittelevää. Värimaailma lavastuksessa ja erityisesti puvustuksessa oli hieno. Ohjaaja on saanut porukasta irti riehakasta ja taitavaa kesäteatteria.

    VastaaPoista

Oliskos jotain sanottavaa ;)