perjantai 24. heinäkuuta 2015

Illalla, illalla!

Illalla, illalla - jo pelkästään näytelmän nimi alkaa soimaan päässä ja vakuutan, että se soi siellä piiiiitkääään! Ihana musiikkinäytelmä 1960-luvun Italiasta ja esityspaikkana Tirva! Niin vaan oli näppärästi sinne rakennettu pieni Positanon kylä, missä oli säpinää kerrakseen.

Kuva: Jukka Autti
Alfonso(Paavo Honkanen) tarjoaa sellaisen kattauksen, että ei voi kuin istua penkille ja ottaa vastaan, mitä tarjolla on.
Menu oli kerrassaan loistava, siis niin herkullinen ja nälissään halusi kaiken. Koko lista oli läpikäytävä ja jokaista palaa makusteltava. Mikä upeinta, niin jälkimaku jäi niin kieleen kuin mieleen ja miten haluaisi palata Positanoon uudestaan.

Kuva: Jukka Autti
Musiikin, ihanien biisien ympärille rakennettu tarina(Kiitos Virve Mattila!) - se vaan on niin nautittavaa. Aivan upeita laulajia, toinen toistaan parempia, erilaisia ääniä ja tulkintoja. Tuttuja biisejä, niin että rytmi soi veressä ja syke sykki suonissa. Välillä oli pala kurkussa ja vesi silmissä, miten voi musiikki olla kaunista, herkkää ja koskettavaa.

Kuva: Jukka Autti
Oli laulamassa nuorempi tai vanhempi, se oli hunajaa sielulle. Lisäksi kupletin juoni oli hauska ja miten tirvalaisista oli kaivettu esiin italialainen temperamentti. Hauskaa! Ihan oikeesti!(Hyvä ohjaaja, Piia Kleimola!)

Kuva: Jukka Autti
Joukkokohtaukset olivat ihan mahtavia, niistä pitäisi saada aina uusinta, kun niissä tapahtuu niin paljon! Silmä ei kerkee kaikkeen mukaan. Koreografiat olivat taas niin viimesen päälle(hyvä Irja ja Salla)!

Kuva: Jukka Autti
Tykkäsin siis ihan hirveesti, niin että ku satoi(ai satoi vai?) niin sadeviittakin meni väärin päin päälle, kun olin vaan niin fiiliksissä. Kaikki vetivät roolinsa ihan hemmetin hyvin! Virve ja Salla Mattila nyt olivat ne äänet, joita tiesinkin fanittaa, mutta sitten isku palleaan oli Jussi(Sami Leino) - herra varjele! ja Carina(Riina Mattila) ja just kun olin ajatellut, että Adam(Jari-Pekka Muotio) ei laula, niin laulopas ja sellaisen rakkauden tunnustuksen, että meni ihan nielemiseksi.

Minusta, keskiäkäisestä kääkästä, tällänen musiikki on aina niin sydämeen käypää, mutta kun minun 15v. teinipoikanikin viihtyi, niin kyllähän se kertoo paljon!

Musiikin säestys oli myös niin osaavissa käsissä, niin etten juuri uskaltanut edes heitä katsella, kuuntelin vaan ja nostan hattua(jos minulla olisi) ja niijaan oikein syvään.

Illalla, illalla - on sellainen kesäteatterinäytelmä, mistä jäi niin riemullinen mieli, ettei meinanut saada sen jälkeen nukutuksi, kun se syke vaan jatkui! Kiitos, iso lämmin kiitos, koko porukalle, josta huokui sellainen mahtava yhteenhiileenpuhallus!
Kuva: Kini Laine

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)