Kääk! Sängyssäni on varas!

Vietin sitten teatteri-illan hyvässä seurassa, koska sain poikani(11v) mukaan teatteriin. Kouvolan teatterissa saimme katsella kunnon farssia, kaikkine juoksuineen ja ovista menoineen ja tuloineen. Kun kaikkea alkaa tapahtumaan, niin siitä syntyy sellainen ketjureaktio että joutuu miettimään, mihin se oikein päätyykään. Heti aluksi poikani kiinnitti huomiota lavastukseen, huomauttaen, että - Äitin taulu on päässyt mukaan. Tyttö ja helmikorvakoru, oli kiva lavaste.

Farssin seuraamisessa jännittää aina se, että kaikki pysyvät mukana. Yksikin myöhästyminen, niin kuinkas se sitten menisi... Kun on vanha aviopari ja heillä rakastajat, niin siinä sitä sittenkin onkin soppa keitettävänä. Kun sekaan heitetään mausteeksi pari ulkopuolista, niin bon apetit.

Kaikki näyttelijät olivat niin loistavia. On vaikeaa nostaa ketään ylitse muiden. Sami Kosola sai väliaplodit, kun paukutti replansa vaan niin tykittämällä, että ihan hengästyi pelkästään kuulemalla.

Kyllä sitä farsseja aina välillä katsoo, vaikka ei ne isommin ajattelemaan herätä, mutta se ei olekkaan se tarkoitus. Kääk! Sängyssäni on varas! jatkuu syksyllä ja suosittelen kyllä lämpimästi sen näkemistä.