Sari Hyytiäinen - ohjaajan sana

Kouvolan Yhteislyseon musiikkinäytelmän Teuvo ja paperitaivas ohjasi äidinkielen opettaja Sari Hyytiäinen.

1. Olet äidinkielen opettaja. Millaista oli ohjata musiikkinäytelmä?

- Tällaiset projektit ovat eri aineiden opettajien ja opiskelijoiden parhainta yhteistyötä. Minun osuuteni tässä oli erityisesti sopivan näytelmätekstin etsiminen ja käsikirjoituksen dramatisointi näyttämölle sekä tietysti näyttelijöiden harjoitusten vetäminen. Nämä kaikki ovat hyvinkin sopivia tehtäviä äikänopettajalle. Erittäin tärkeää on, että yhteistyö tiimissä toimii.

 2. Miten juuri Teuvo & paperitaivas valikoitui teille?

 - Etsin viime keväänä sopivia kandidaatteja Näytelmäkirjailijoiden liiton verkkopalvelusta, ja siellä tämä tuli vastaan. "Teuvossa" on paljon rooleja, mikä on koulumusikaalille tärkeää, hyvä musiikki ja hauska tarina, vetäviä karrikatyyreja hahmoina. Myös paikalliset elementit ja yhteiskuntasatiiri kiinnostivat.

 3. Miten roolitus tapahtui, oliko paljon tarjolla pääosiin?

- Pidimme pian koulun alettua elokuussa opiskelijoille infotilaisuuden tulevasta projektista ja pyysimme mukaan lähteviä ilmoittautumaan. Selvitimme lomakkeella kunkin kiinnostuksenkohteita. Loppukuusta pidimme kaikille näyttelemään haluaville castingin, ja laulurooliin hakeutuvat antoivat myös laulunäytteen. Piti laulaa suomenkielinen biisi. Sen jälkeen aloimme opettajatiimin kesken pohtia, kuka olisi sopivin kuhunkin rooliin. Pääosan esittäjät löydettiin kyllä nopeasti, mutta koko roolitukseen meni pitkä toki. Hyviä vaihtoehtoja oli paljon. Onneksi hyville laulajille oli tilausta myös kuorossa soolojen esittäjinä. 

4. Mikä tämän näytelmän teossa oli haastavinta?

 - Haastavinta on aina sovittaa tällainen iso projekti muuhun koulutyöhön, harrastuksiin yms:een. Se, että kaikki pääsevät harjoituksiin, on välillä hankalaa. Myös pitkän näytelmän vuorosanojen muistaminen oli välillä vaikeaa.

 5. Mitä sinulle jäi tästä mieleen, jotain sellaista, jota en ikinä unohda?

 - Ihanat, lahjakkaat ja projektille omistautuneet opiskelijat sekä yhteistyö kollegojen kesken.

Kiitos haastattelusta Sari!

Teuvo ja paperitaivas

Kouvolan Yhteislyseon musiikkinäytelmä esitetään kolmen vuoden välein ja tänä vuonna oli vuorossa Teuvo ja paperitaivas. Tämä oppilaiden esittämä näytelmä on vaan aina pakko nähdä ja sitä odotti kuumeisesti. Näytelmän käsikirjoitus on Marianne Tikkasen, joka kirjoitti sen Korvenkylän kesäteatteriin jo vuonna 2009, jonka ilokseni myös näin. Vaan on hyvä nähdä Teuvo näin kymmenen vuoden välein. Ohjaajana tälle spektaakkelille toimi äidinkielen opettaja Sari Hyytiäinen. Musiikin sovittaja ja ohjaaja on Anna Kuurne ja tanssien ohjaus Leena Löfströmin. Iso läpy opettajille siitä, että saivat näin ison jutun hoidettua!

Tämän vuoden versio on kuitenkin sitä, että sitä katsoessa herkistyy, sillä sitä ei esitä ammattilaiset, ei harrastajateatterilaiset vaan nuoret opiskelijat. Se esiintymisen riemu, luontevuus, yhdessä tekemisen meininki välittyy niin lämmöllä katsomoon, että sellainen kurkussa pomppiva herkkäpallo lykkii ilon vettä silmiin.

Teuvo ja paperitaivas on Leevi & The Leavings-yhtyeen musiikkiin rakennettu tarina Teuvosta, joka on tehtaalla töissä ja harrastuksena hän rakastaa autoaan. Huumoria on mukana niin yllin kyllin, että se pehmentää sitä tosiasiaa, kuinka tehtaita todellakin on lopetettu ja ihmisiä on jäänyt työttömiksi. Kun näitä biisejä laulettiin niin antaumuksella, kävi mielessä, että jospa se Gösta Sundqvist tuolla jossain näkee kaiken...

Teuvon roolin veti luontevasti Jukka Pesonen. Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvasen roolissa loisti Vilhelmiina Nyman, jonka tosin olin bongannut jo harrastajateatterista. Vaikka he loistivat pääosissa sankariparina, niin silti, kaikki olivat niin hyviä, niin ihania, että sydämessä ilo tanssi kipakkaa polkkaa.
Jos jotain tarttis vielä nostaa, niin Pena Väänäsen roolin Matias Frimodig veteli niin kuin olisi syntynyt lavalle. Ministeri Kaarnan osassa Elmeri Hallakoski oli paitsi hauska, niin täysin tunnistamaton, niin oli hyvä "puvustus". Pääjohtaja Pusunen oli yllättävä, sillä koska en perehtynyt ohjelmalehtisen pieneen ränttiin, niin vasta kotona ymmärsin lopullisesti, että hän oli Anniina Solio (luulin loppuun asti pojaksi, vaikka hulmauttikin pitkät hiuksensa lopussa esiin). Navigaattorina, mikä minusta oli ihan uusi rooli, toimi Viivi Mauno, joka oli osassaan kadehdittavan hyvä. Vielä yksi; Teuvon mummo! Muistin, että se on hauskaakin hauskempi rooli, missä pääsee revittelemään, ja ihan mainosti sen klaarasi Saana Kunnari.  Vaan vielä kerran kerron, kaikki olivat mahtavia!!! Kaikki tanssijat, kuoro, ihan joka ikinen toi oman osuutensa koko tarinaan niin saumattomasti.

Jotta musiikki soi, niin oppilaista koostuva LIVE-BÄNDI oli mahtava! Välillä ei tiennyt, katsoakko lavalle vai bändiä. Sieltä kuului laulua, huilua, kitaraa, koskettimia, rumpua, bassoa, haitaria, selloa, viulua, mandoliinia yms. Kyllä - sekin otti koville, herkisti, että miten niin paljon taitavia, osaavia nuoria ihmisiä. Kaikkea sitä johti musiikinopettaja Anna Kuurne, jonka ohjeita soittajat liikuttavan tiivisti seurasivat.

Kiitos teille kaikille, Teuvolle ja kumppaneille, jotka tämän (paperi)taivaan meille teitte! Tiedän, että tälläinen esitys, upea musiikkinäytelmä on ikimuistoinen kokemus kaikille teille, jotka olitte siinä mukana, mutta niin se oli meillekin, kaikille katsojille, tuskin unohdamme sitä koskaan. Oli niin ihanaa olla näkemässä se tuotos, mitä olitte pitkään harjoitelleet, missä näytitte, että miten olette taitavia ja osaavia. Se on niin lohdullista nähdä, että nuorissa on tulevaisuus ja kun tälläistä näkee, tuntuu, että se on hyvissä käsissä.