sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Häiriötekijä

Synkähköt iltamat Q-teatterissa. 

Olipas kiva lauantai, kun saavuin herra 13v:n kanssa Isolle Kirkolle. Auto parkkiin ja baanalle. Ah, jos vaikka mitä ja sitten Tunturikadulle, missä olimme ekana, tyyliin vain nopeat elävät. Kiva, ei käteistä ja pankkikorttikone nikotteli. Lapsi osti äidille lasillisen sherryä ja iltamat saattoivat alkaa. Tavoillemme aina niin uskollisina rynnimme etupenkkiin ja mitvit, ei ollut synkkyydestä tietoakaan...

Ha-ha-ha ja miten vaan pani naurattamaan. Onneksi olin laittanut vedenkestävää silmämeikkiä. Kaikki se pirullisuus, se mustaakin mustempi synkkyys, hullu vinksahtaneisuus, se oli niin hyvän maun vastaista, että osu ja upposi!

Häiriötekijä on näytelmäkimara pieniä, mutta silti suuria ja puhuttelevia tarinoita. Käsikirjoitus oli työryhmän, mikä oli onnistunut siinä ihan loistavasti. Jos pitäisi valita, niin ei voisi, ei mitenkään sitä, mikä olisi paras tai puhuttelevin, joten en tee sitä. Valikoin vain ne, mitkä olivat henkilökohtaisimmat, joten nyt seuraa suuri paljastus!

Koska osa tarinoista tuli videolta, se antoi vaihtelua ja oli ihan näppärää. Eero Ritala esitti siellä filmissä tyyppiä, joka kaivoi muovipussista sen kamalan einesruuan ja oli oksentaa.... Juu, oksens... ja niin melkein minäkin, vaikka nauroin vedet silmissä, koska eläydyin niin siihen, että sen oli pakko olla maksalaatikkoa - YRK!
Toinen henkkarijuttu oli se kun äiti kuolee.... Kyllä, meillä on kotona puhuttu siitä moneen kertaan, millaista se on kun minä, lasteni äiti, kuolen ja meni aika lailla nappiin tässä Häiriötekijässä. Tuli siis niin suoraan, että ulvoimme naurusta.

Kaikki näyttelijäsuoritukset olivat niin mahtavia ja joka tarina niin koskettava. Valojen käyttö oli sitä luokkaa, että meinasin mennä sekaisin. Miten niillä saikin sellaisen tunnelman, että luuli jo, että minunko päässä kaikki tapahtui?


Suosittelen tätä kokemusta ! En kaikille, vaan niille, joilla on avoin mieli. Menkää ja nähkää lavalla Tommi Korpela, Elina Knihtilä, Elena Leeve, Lotta Kaihua, Pirjo Lonka ja Eero Ritala.

Kuvat: Pate Pesonius

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)