Riku Myller yllättää yleisön

Utiin Kuivalan Nuorisoseuran talolla nähdään hauska näytelmä Kylpylä Happy End. Uusi Teatteri Utti on löytänyt joukkoonsa ilahduttavan paljon nuoria. Yksi heistä on Riku Myller, jonka ajatuksia tässä:

1. Riku Myller - näyttelet Uusi Teatteri Utti näytelmässä Kylpylä Happy End omistan poikaa, Diegoa. Kuinka päädyit rooliin?
- Olen ollut kerran aiemmin mukana Uusi Teatteri Utin näytelmässä. Sen jälkeen oli aina aika ajoin kyselty uudestaan mukaan ja olin itsekin lupaillut, että jos vain on mahdollisuus, niin voisin kyllä lähteä taas Uttiin. Nyt sattui sopiva sauma, että ei ollut pahemmin muita prokkiksia päällekkäin ja oli sopiva rooli tarjolla, niin päätin sitten tarttua mahdollisuuteen ja pitää samalla lupauksestani kiinni.

2. Miten helppoa/vaikeata oli omaksua Diegon rooli?
- Melko helppoa. Diegon hahmo on suunnilleen minun ikäiseni ja muutenkin melko normaali nuori mies, joten roolin omaksumisessa ei ollut vaikeuksia.

3. Vedät esityksessä erään ihan parhaimman kohtauksen. Kuka teki koreografian?
- Yhdessä ohjaajan kanssa se tehtiin ja ideoitiin. Tarjosin Ilmolle jonkinlaista koreografiaa pohjalle, johon hän sitten ehdotti muutoksia ja korjauksia ja lisäyksiä. Iso kiitos kuuluu siis myös hänelle siitä, että koreografia on sellainen kuin on.

4. Miten valmistaudut esitykseen ja miten paljon jännittää?
- Ennen esitystä tarkistan yleensä kerran, joskus jopa useammin, että tarvittavat vaatteet ja rekvisiitta ovat siellä, missä niiden kuuluukin olla. Jos esityksessä on lauluja, kuten tällä kertaa on, avaan äänen ennen esitystä. Tällä kertaa on pitänyt myös venytellä ennen esityksiä tanssien takia. Aina jännittää. Joskus vähän enemmän ja joskus vähän vähemmän. Pieni jännitys on oikeastaan hyvä asia, se auttaa pysymään keskittyneenä. Parhaimmat esitykset ovatkin olleet sellaisia, joissa olen jännittänyt juuri sopivasti. Liikaa ei saa jännittää eikä myöskään liian vähän. Kokemuksen myötä olen oppinut ymmärtämään omaa jännitystäni ja hyödyntämään sitä.

5. Mitä näytteleminen sinulle merkitsee?
- Näytteleminen on minulle rakas ja tärkeä harrastus. Sen kautta olen saanut paljon onnistumisen kokemuksia. Näyttelemisestä ja erityisesti niistä onnistumista tulee yksinkertaisesti vaan niin mahtava fiilis! Tietysti välillä on vähän huonompiakin päiviä ja kaikki ei mene aina putkeen, mutta se kuuluu tähän harrastukseen niin kuin mihin tahansa muuhunkin harrastukseen, eikä vaikeuksista pidä lannistua. Tämän harrastuksen kautta olen myös saanut tavata paljon upeita ihmisiä ja kaikissa prokkiksissa on aina ollut lähes poikkeuksetta hyvä yhteishenki. Ja tietysti näyttelemisen kautta saan myös tarjota yleisölle mahdollisuuden nauttia teatterista. Toivon myös, että tulevaisuudessa saan näytellä ja tehdä teatteria entistäkin enemmän.

Kiitos haastattelusta, Riku!

Kuvat: Elina Winne

Kylpylä Happy End

Utin Kuivalan Nuorisoseuran puitteissa toimii Uusi Teatteri Utti, jonka viimeisin rutistus on näytelmä Kylpylä Happy End! Ilmo Ranteen ohjauksessa Markku Hyvösen alkuperäinen teksti on nyt Ilkka Juhani Rostedtin sovittamana melkoisen hulvaton tarina.

Ollaan kylpylässä, missä vaikuttaa ensi alkuun siltä, että loppu häämöttää. Ei ole tarpeeksi asiakkaita ja kaikki tavara on loppu. Omistaja Timo Savolainen (Antti Niemi) on melkein epätoivon partaalla, kunnes alkaa tapahtua.

Kylpylä Happy End on näytelmä, missä sattuu ja tapahtuu ihan kaikkea. Timo Savolainen on hyväuskoinen hölmö, joka järjestää vaimonsa Sirpan (Tiina Österberg-Huttunen) synttäriyllätystä ja onnistuuko siinäkään, no ei.

Kylpylään pelmahtaa Saara Harppu (Henna Hännikäinen), joka osoittautuu paitsi Diego Savolaisen (Riku Myller) nettideitiksi, niin myös Timo Savolaisen ex-heilaksi. Siitähän se soppa kuumaksi kiehahtaa, kun yks sun toinen käy kuumana.

Kylpylässä sählää niin henkilökunta kuin asiakkaat ja omistajaperhekin! Lisäväriä tuo Timon vanha kaveri Välly (Ari Hännikäinen), joka on juuri vapautunut vankilasta.
Sellainen palapeli on menossa, ettei tiedä, kuka löytää seuraavan palan. Vaan, niin hienoa on se, että Uusi Teatteri Utti on ottanut tähän kylpylään hienot saippuat, kaikki ne nuoret, jotka suorastaan tähdittävät koko estraadin!

Erityisen otettu olin Riku Mylleristä, joka veti Diegon osan ihan heittämällä maaliin. Lisäksi Topi Turkulainen ensikertalaisena otti Litin roolin haltuun kuin vanha tekijä. Riikka Rantala lauloi Rosanda Savolaisen roolissa pehmeällä äänellä monien ihan suoraan sydämeen.

Nyt kaikki ulkomaille Uttiin! Antti Niemen harteilla on koko kylpylä. Henna Hännikäisen osana näytelmän räväkkyys. Nuorten tuikkivien tähtien varassa koko esitys! Harrastajateatteria parhaimmillaan.

Kuvat: Ari Varima

Kaikki oikein

Kaikki oikein! Kyllä! Kaikki seitsemän:  Kirja luettu, teatteriversio nähty, vapaa ilta, hyvä seura, kolmas penkki vapaana, hieno fiilis ja ämpärillinen poppareita - Jii-haa!

Hyvä kun malttoi odottaa, että pääsee näkemään, miten tuttu tarina esiintyy elokuvana. Kyse on siis Anna-Leena Härkösen kirjoittamasta kirjasta, siitä, mitä tapahtuu, kun voittaakin lotossa täysosuman. Kaikki oikein on Lenka Hellstedtin ohjaus.

Elsa Saisio on niin tämän leffan tähti. Just niin kuin siinä kirjassa se Eevi ja mukana ripaus itseään kirjailija Anna-Leena Härköstä. Ihan loistava rooli ja sen tulkinta. Niin hyvin kuvattu se, kun voittaa lotossa, miten hienoa, mutta hajottavaa se on, kun kaikki muuttuu. Elsa Saisio veti Eevin roolin niin kympillä, ettei paremmasta väliä. Eevi on aika lailla sellainen naistyyppi, johon aika monen naisen on helppo samaistua, jos ei kaikkeen, niin ainakin osittain.

Antti Luusuanniemi on rokkarimies Kari. Odotin ehkä hieman enemmän rokahtavampaa, mutta joo, totuin tälläiseen pliisumpaan Kariin elokuvan myötä. Silti Kari jää kyllä aika lailla Eevin varjoon ja se kai on tarkoituskin. Eevihän sen loton teki.

Sivurooleissa vilahtelee sitten jos vaikka ketä ja tykkäsin eri toten Eevin isästä, jota esittää Juha Muje. Oikein perisuomalainen junttura, niin että väkisinkin huvittaa, kun töksäyttelee ihan mitä saattuu. Lotta Lindroos oli mahtava Eevin bestiksenä ja Jenni Kokander vanhana koulukiusaajana.

Kaikki oikein on hauska, mutta todella puhutteleva. Se kertoo ihmisen haaveista ja siitä kun ne muuttuu todeksi. Onko se sittenkään niin ihanaa? Onko sittenkin niin, että haaveet on vain haaveilua varten, ei niiden kuulukkaan toteutua?

Leffa on niin katsomisen väärtti, joten menkää katsomaan Kaikki oikein, niin on kaikki hyvin!

Viulisti

Lähdin katsomaan elokuvaa Viulisti oikein ensi-iltaan ja ensisijaisesti siksi, että siinä näyttelee Olavi Uusivirta. Jo se oli se pointti, ettei silloin voi olla kyse mistään huonosta elokuvasta. Niin sitä löysimme itsemme Studio123:sta ja ei ku popparit sylii ja menoksi.

Viulisti on Paavo Westerbergin ohjaama elokuva viulistista, naisesta, joka uransa huipulla loukkaa kätensä niin, ettei enää kykene koskaan soittamaan. Käsikirjoitus on Emmi Pesosen.

Viulistin osan vetää ihan täpöllä Matleena Kuusniemi, joka on itsekäs taiteilija Karin Nordström, joka loukkaannuttuaan joutuukin sitten vaan opettamaan. Koko elokuvan aikana mietin häntä, että miksi hän oli niin kylmä ja katkeroitunut? Millään en jaksanut häntä ymmärtää ja ihmettelin sitäkin, että hän oli pienen pojan äiti, eikä huomioinut poikaa juuri ollenkaan. Vain se musiikki ja hänen oma ura meni kaiken edelle.

Kuva: Viulistin facebook-sivusto

Olavi Uusivirta näytteli hänen oppilastaan Anttia intohimoisesti ja taidolla. Antti oli alusta asti opettajansa lumoissa. Suhdehan siitä syntyi, vaikka ei olisi pitänyt. Nuori mies heittäytyy mukaan kaikella innolla, niin että kaikesta huolimatta oikein pahaa tekee. Olisi tehnyt mieli huutaa, että varo!

Antilla on viulua soittava tyttöystävä, ihanan luonnollinen Sofia, Misa Lommi! Hän, joka ottaa viulun soiton vähemmän tosissaan, mutta on silti siinä todella hyvä. Tuntui, että hän oli ainoa, jolla oli elämä hallussa.

Samuli Edelman on Karinin aviomies, ymmärtäväinen ja kiltti, vaimoonsa rakastunut ja tekee kaikkensa, jotta kaikki olis hyvin, mutta sekään ei tunnu riittävän.

Kim Bodnia on Karinin entinen rakastaja, Björn Darren. Hänkin tuntuu olevan rakastunut Kareniin. Vanhempana ja viisaampana ei ole kuitenkaan vietävissä. Hoitaa hommansa ja on se tämän elokuvan viisaus ja tukipilari, joka lopuksi osaa auttaa Anttia.

Viulisti on upea elokuva, missä musiikki pääsee hyvin esille. Mendelssohnia viululla, sitä saadaan ja se tuntuu hyvältä. Mutta - jälkeenpäinkin vielä mietin, miten jotkut miehet vaan rakastuvat naiseen, joka on niin itseään täynnä??
Jotenkin sitä jäi toivomaan, että jos elokuvan tarina jatkuisi, toivoisi kaikille muille paljon parempaa elämää kuin päähenkilölle.
Ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva, joka antaa kaikkea monin eri tavoin.