Kouvolan teatterin Klubilla pääsee nyt Kiellettyihin leikkeihin, sillä siellä on Carola! Eikä vaan yksi vaan kaksi Carolaa, sillä Annina Rubinstein ja Satu Taalikainen tulkitsevat Carolan kappaleita ja siinä sivussa tulee sitten Carolan elämän vaiheetkin tutuksi. Carola eli 1941-1997.
Tunteikkaan illan on ohjannut Tiina Luhtaniemi ja Carolan laulujen sovittajana ja säestäjänä on pianisti Kirsi Saari. Valot ja äänet on viritellyt Jari Rinne. Puvustus ja kampauksetkin ovat niin ajan hengen mukaisia ja sitä oli helppo tarkkailla eturivistä. Mietin siinä samalla, että mistä niitä sen aikuisia kengiä saa, kun olivat niin kuin pakasta vedetyt.... Janika Rikkola on loihtinut maskeeraukset ja ne tukat. Helena Hankosalo, Kirsi Niemi ja Mirkka Torniainen ovat puvustuksen takana.
Esityksen biisilista on mittava. 17 upeaa kappaletta saatiin kuulla ja miksi ne mahtuivat niin hyvin, niin niitä ei laulettu kokonaan vaan sopivasti. Koko setti alkoi laululla Nousee päivä, laskee päivä... Olin että ounou, nyt menee vetistelyksi, sillä olinhan vastikään ollut Rovaniemen kaupunginteatterissa nyyhkimässä tätä biisiä, joka aina nostattaa tunteet pintaan. Kerrankin helpotti, kun sitä ei laulettu kokonaan, sillä kauempaa ei olisi kyennyt kyyneleitä pidättelemään.
Sitä on kuullut Carolan lauluja lähes koko elämän, mutta kun sitä sitten istuu teatterin Klubilla ja näkee ja kuulee sellaista sydämeen sopivaa tulkintaa, niin se kyllä herkistää, vaikka kuin yrittäisi ajatella, että täähän on ihan tuttu juttu. Silti sitä vaan on niin herkillä.
Ilta etenee niin sulavasti, etten katsonut kertaakaan ohjelmalehtistä, kun niin vaan upposin tunnelmaan ja kappas, tulikin väliaika ja sen jälkeen päästiin taas nauttimaan toinen mokoma niitä kauniita ja hyvinkin erilaisia kappaleita. Sitä välillä tajusi, että aijaa, tämäkin on Carolan laulama!
Kaikille on takuuvarmasti tuttu biisi Rakkauden jälkeen. No, onhan sitä vuosien mittaan kuullut moninaisia kertoja, mutta kun sen nyt kuuli, niin hienosti tulkittuna, että se upposi ja piirtyi syvälle sieluun. Kotiin päästyänikin se vielä soi mielessä ja pitkään. Anninan ja Satun äänet menivät kyllä niin ihon alle.
Carolan elämä oli tuotu hienovaraisesti esiin ja ei ole ensimmäinen taiteen työntekijä, joka on paininut moninaisten ongelmien kanssa. Enää ei ole Carolalla haasteita minkään suhteen, mutta silti halusin kuvitella, että hän jossain olisi nähnyt tämän hienon illan!
Tämä kannattaa kokea, olitpa
Kuvat: Kouvolan teatteri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)