maanantai 11. heinäkuuta 2022

Maailman pihamaat

 Olipa semmone sunnuntai, et ku kotoa lähettii, nii alko sataa, mut ku katteli Ristiinan suuntaa, nii siel ol kirkast. Ku oltii peril, ni ilma ol just nii ku morsian, leppee ja lämmin, just oikee maailman pihamaa.

Ristiinan kesäteatterissa esitetään aivan ihanaa näytelmää Maailman pihamaat, minkä on rustannut Tanja Puustinen-Kiljunen ja ohjannut Tarja Pyhähuhta. Musiikista vastasi yhden miehen loistava orkka Arto Kivekäs. Äänitekniikka oli Juha Tanskasen hallussa. 

Koko esitys on niin herkkää laatua alusta loppuun asti, että paikoitellen olin ihan vesissä silmin. En siksi, että olisi ollut surullista, vaan siksi, että oli niin upeita esiintyjiä, hyviä laulajia ja sitten ne Lapset!!!
Pidin tavattomasti myös Hermanskasta, jota esitti Mimmi Rantala. Hänen rennon letkeä tyyli, luonteikas ulosanti oli nauttivaa. Vasta kotona huomasin lukea tarkemmin, että kivat koreografiat olivat myös hänen!

Tarinassa eletään eri tasoja, ollaan lapsuudessa ja sitten jo aikuisinakin. Lemmenparina, joskaan ei minään helppona parina nähtiin Siiri ja Janne. Tiina Rouhiainen ja Jani Lastuniemi. Kuin suoraan jostain vanhasta kotimaisesta elokuvasta. Mitä kaikkea sitä onkaan valmis tekemään, saadakseen toisensa....

Hersyvää maalaisromantiikka ja huumoria, elämänmakuisia juttuja on tämä esitys täynnä ja ne laulut, mitkä kuullaan, ovat toinen toistaan mahtavimpia. Koko tarina on niin kivasti rakennettu, että laulut kantaa tarinaa. Välillä olisi tehnyt mieli laulaa mukana.

Vaan nämä lapset!!! Tuula Rantala, Asko Kiljunen, Essi Paasonen, Janna Taivalantti, Inna Rouhiainen ja Seela Turunen olivat koko näytelmän armoitettuja tähtiä! Miten luontevaa replikointia ja mikä kyky esiintyä. Olin niin ihastuksissani, että kyllä herkisti moinen kokemus nähdä ja kokea tällaiset nuoret kyvyt!

Koko porukka veti sellaisen setin viihdettä, ajatusta ja kaikella lämmöllä, että kannatti ajaa vähän kauempaakin ja toivon, että moni muukin lähtisi, bensan hinnoista huolimatta, kokemaan sellaista, millä elää pitkään.

Kuvat: Lotta Tuominen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)