torstai 1. elokuuta 2013

Tirvan Iita !

Ai mite mie itteäin ilahutin, ku pakkasin lapsein(sen iha vanhimman) ja ittein kyytii ja sit myö ajjaa hurautettii Tirval! Mite mie luulin, jot mie en ehi nähä Tirvan Iitaa, mut näinhä mie, ku oikee järjestelee, nii ehtii iha mihi vaa!

Tirval ol juhlaa kerraksee ja sen takii ny sit kesäteatteri esitti näytelmää TIRVAN IITA. Eikä sitte mitä tahansa näytelmää, vaa nii kerrassaa ihanaa, et kauan aikaa sen jälkee sydämes soi valssi, Tirvan valssi.

Tirvan Iita se kertoi pitkän elämänsä vaiheist ja jos ol syntyny 1900 ja elänt vuotee 1999, ni kerrottavaa piisas, vaik yhe historian kirjan verra. Lähes sata vuotta ol tiivistetty nii kivaa pakettii, ettei kyl pitkästymää päässy. Kaik kylä vaiheet käytii läpi sotii myöte, nii  jot meinas iha hengästyttää.


Ol vakavaa, veti vakavaks, mut sit taas ol nii huumorii, et oikee pani naurattaa. Kaik musiikkiesitykset ol nii hyvii, et väkisinkii meinas alkaa mukaa, paitsi niis kohis ku ol pala kurkus.


Mie oon ihan varma, et ku lavatanssikohtaus alko, Laila Kinnuin hymyil haua'assaa, ku nii hyväst se veettii. Lauluu ja lanteit myöte. Kaik ol nii loppuu ast hiottu, sihfonkihuiviiki ol.


Miust tää näytelmä ol nii koskettava, iha kaikin tavoin. Mie kyynelehin, ku miua nii nauratti ja mie kyynelehi, ku mie nii herkistyin. Iita pit viel pyhäkouluuki loppuaikoin ja ol nii tyytyväin ku sai olla omas kotoon. Kunnes tul se hetki, et ol lähettävä kirkolle ja ku Iita veti Mun sydämeni tänne jää, mie luulin, et miunkii sydän jää...

Tirvan Iita on näytelmä, mis on sellaine yhes tekemisen meininki ja ne lapset! Mite ihanaa ol, ku lapsii ol ja mite ne osas olla nii luontevii, iha nii ku oisvat eläneet siin näytelmäs. Pakko silti nostaa Pikku-lettipää Riina Mattila framille, sillä ku mie iha luulen, et tais olla yleisön lemmikki. Nii ja ne pojat....ne ol nii poikii!

Jos mie kerkeisin, mie iha ilma muuta menisin ottaa revanssin!

Kiitos Tirvalaiset !!!!


Kuvat: Jukka Autti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)