sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Elämä janottaa

Oli se hetki kesästä, kun oli vuorossa Mikkelin kesäteatteri. Kotoa lähtiessä varaustauduimme sään mukaan, koska satoi. Mikkelissä sen sijaan paistoi aurinko, joten kumisaappaat ja pitkät kalsarit olivat vähän liikaa... Vaan katettu katsomo takasi hyvät oltavat, kun saimme nauttia musiikin siivittämästä esityksestä Elämä janottaa. Maalaiskomediassa on vahvana mausteena Lapinlahden Lintujen musiikki, joten pelkästään jo se takaa sen, että lystiä piisaa. Käsikirjoituksesta vastaa Mikko Kivinen ja Tapio Liinoja, joten heti tietää, että pysytään alkuperäisessä Lintujen liverryksessä. Mikko Kivinen on myös toiminut ohjaajana.

Jos ei vielä ole Petrus Kähkönen tuttu, niin nyt on. Hän on Mikkelin tämän kesän vieraileva tähti ja vetää Morganin roolin hengästyttävän upeasti. Hänen laulunsa oli ihan sitä luokkaa, että sukat pyörivät kumisaappaissa. Hänen näyttelijän taitonsa tulivat hyvin esille ja miten hän tuli AIV-tornin raput alas, niin olin kuulevinani monen mummun hengähtävän syvään. Vieläpä hyppää rumpaliksikin. Naisnäkökulmasta sivuhuomautuksena se, että ilo silmällekin.


Morgan siis joutuu maalle, (vähän niin kuin Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseen meininkiä) ja perillä on vastassa mm. Matti (Aapo Oranen). Morgan on se stadin kundi ja Matti, no Matti on maalta, mutta ihan yksi hauskimmista tyypeistä koko esityksessä. Nauroin niin, että vesi silmistä roiskui.


Pojat maalla ajelevat Pappa-Tuntureilla, paitsi yhdellä on polkupyörä, jos muistaa ottaa sen mukaan. Nestori Marttinen, Taavetti Lauha ja Aaron Heikkinen ovat myös messissä ja hyvällä tyylillä.


Koko kylän keisarina häärää Johansson, just niin vatipää, että huh. Vaan miten osasi Vintte Viitanen olla roolissaan, nauroi ja lauloi kuin olisi ollut mukavampikin tyyppi. Iso peukku!


Petrus Kähkönen on tähti ja toinen tähti on Tuuli Anikari, Ainon roolissa.  Yhdessä he, Morgan ja Aino, ovat näytelmän tähtipari, tuovat vähän romantiikkaa mukaan. Tuuli Anikari on tuttu edellisiltä kesiltä ja paikkansa niin lunastanut. Upea ääni ja esitys.
Tässä kohin on mainittava vielä Marjaana Viitanen, joka on opettaja-Helenan osassa ja hänen äänensä on myös sellainen, mitä voisi kuunnella loputtomiin. Hupaisaa oli se, kun hän hienona Ladylikenä laukoo Kivinen-Liinoja-tekstiä, niin tulee hauska "ristiriita".


Elämä janottaa on sellainen näytelmä, että siinä on toinen toistaan parhaimpia ja oivaltavia kohtauksia. Munkkien kuoro kaikessa vakavuudessaan oli niin hervoton ja ahkerana Valamon kävijänä se jotenkin vaan nauratti vielä enemmän.

Muusikkopojat; Roope Kopperi (koskettimet) ja Juho Koskivirta (kitara) saivat heti ihastuksen sekaisen kunnioitukseni. Sellainen ihana nuori energia virtasi heistä, kun he soittimiaan käsittelivät. Erikoiskiitos Juholle ja kitaralle hienosta työpaikkahaastattelusta.

Elämä janottaa ja niin se janottaa, kun kiipeää Naisvuorelle, mutta sieltä saa juomaa ja huumaa. Kannattaa janottaa ja nauttia siitä kun saa juodakseen. Katsomisen arvoinen esitys!
 - Mikäpä siinä ja juoksin nauran pois.

Kuvat: Jere Lauha

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)