lauantai 6. kesäkuuta 2026

JUSSI KOUVO - "Ei kylää ilman riukuaitaa"

 Kesän ensimmäin kesäteatteri ol miulla Jussi Kouvo. Ja mis, nii Puolakan talomuseol. Se paikka on miul tuttu jo kansakouluajoist, ku sinne tehtii luokkaretki. Jote voin siis het kättelys kertoo olevain paljasjalkalain kouvolalain. Niinpä ol varsin mukavaa alottaa kesäteatterisuksee nostalgisest paikast. Mut, tää kesä...se o ain niin kovin konstikas. Niinpä, ku ensilta ol klo 18, nii mite sattukii, et alko sataa vettä jo 17:15. Mie se oon nii kokenu kesäteatterikävijä, jot en hetkaha ja miul o ain saeviitta mukaan ja jo nii parkkiintunu, et sokerit o sulanu vuosiin mittaa. 

Halusin nähä tän esityksen, jonka o kokoo keitelly Jouni Sjöblom, joka siis o musat viritelly alust loppuu, osallistunu viel kässäriinki. Kässäris o avustanu Kimmo Lavaste, joka o sit ohjannu koko setin. Kimmol ol viel melkone taika, ku ensillas meinas keskeyttää esityksen sateen takii, ni ol kohtaus menos, mis hoettiin Hakkaa päälle.... ni se olikii "lakkaa.... ja sade taukos! Nii myö sit nähtii koko esitys.

Jos on syntyny näil savuil, nii onhaa se hienoo ain saaha siit tietoo, mist kaik on saanu alkusa. Jussi Kouvo se tul Hämeest tänne, ihastu jokee, peltoihi ja mettii. Jussi Kouvoon taituroi sillai turvallise lupsakkaast Oleniuksen Esko. Vaa ei tarttinu Kouvon Jussin iha itteksee oleilla, ku sil ol Tellervo, Tapion tytär, Metsän neiti! Onks se vaa sellain myytti? Viivi Mauno ottaa katsojat nii haltuu, ku joutuu olee syän syrjällää, ettei se vaa tipu, ku siel vaik katon harjal keikkuu. Tellervo on tän tarinan tähti, se ku ei mukamas oo ees oikee, nii se voi irvii ja seikkailla siel muitte lomas mielin määrin. 

Tarina kulki ja oli totta tai ei, niin iha sellain, minkä otti haltuu. Ol kaikkee kyläläiste juttui, nii ku ny naapurie kans, nii ku ain. Skismoi synty, mut olhaa ne hoijettavis. 

Ku pienet pennut tul mukaa köyen vetoo ja sit voitettii, ni jo vai ne palkkioks halus laulaa. Olpa hianoo. 
Tää esitys ku o semmone, mis o mukaan iha kaike ikäsii, nii ku joka kyläs muutenkii. Siks tää maistu jotenkii nii erinomase hyvält. Oltii nii ku keskel jotaa historiaa, jossaa Kouvolan kyläs, mis tapahtu kaikkee. Ol jotenkii sellain hassu olo, et nykyaika ja se vanha aika kohtas. 

Kaikennii näköst tapahtumaa ja tapahtumii ol ja hyvi otettii myö katsojat haltuu. Laului kuultii nii paljo ja hyvi säestettyin, et oikee mielt himmens. Jouni Sjöblom'n sävellykset ja sanoitukset ovat niin vertaans vail. Melodisia ja tunteikkaita. 

Pakko o viel mainita kaik vermeet, ei hemmetti, mie kaike aikaa kattelin kaikkii vaattehia, mitä kaikkie pääl o, nii olhaa nii mittoin mukaa tehtyi ja sopivii. Mite Tellervon puku ol nii kaikee siihe liikkuvuutee sopiva!? Aiva uskomaton! Mut, kiitos kuuluu pukusuunnittelijal, joka o Seija-Kiuru-Lavaste (taitaa olla ohjaajan frouva)

Kannattaa käyä kattoo, nauttii musiikilliin esitys, joka nostaa historiallisii juttui mielee. 

Kuvat: Kansanooppera Jussi Kouvo