maanantai 14. maaliskuuta 2016

Neiti Kevät

Kevät! Siltä se tuntui kun posoteltiin kohti Kotkaa, missä oli myös kevät ja mikä parasta, myös Neiti Kevät!
Ravintola Kairossa, siellä se oli! Kotkan teatterin esittämä musiikkinäytelmä romanttiseen tyyliin. Neiti Kevät perustuu Sir Elwoodin hiljaiset värit - yhtyeen musiikkiin ja kantaesitys oli jo 26.9.2015.

Ravintola Kairo on ihan hemmetin hyvä paikka nauttia elämästä, hyvästä ruuasta ja kertakaikkisen loistavasta esityksestä.
Tommi Kainulaisen ohjauksessa Outi Keskivaarin käsikirjoitus sai musiikin tarinoitumaan. 27 biisiä soi niin hyvin ja osuvasti toinen toistaan koskettavammin.

Miia Maaranen veti Annin roolin hengästyttävän hyvin. Vahvalla äänellään osui johonkin sellaiseen, että keikuin tuolin reunalla ja ihmettelin ihastuksissani, miten sitä joku osaa vaan laulaa niin. Anni rämäpää seikkailija oli muutenkin ehkä juuri minua parhaiten koskettava rooli.
Mirka Mylläri oli Mari, jonka äänestä olen aina tykännyt. Jotenkin se aina yllättää minut, että hennon vaalea nainen omaa niin kivan matalan ja käheän äänen. Mari on Annin ystävä, joka on raskaana.

Koko porukka oli niin namia, että tuntuu jotenkin kornilta nostaa ketään erityisesti, mutta jos sillai himpun verran, niin Miian lisäksi Tomi Alatalo! Hän oli Mikko(sekä Timo), Annin miesystäviä. Loistavan ja ottavan äänen lisäksi on aina herkullista seurata, miten pitkä ja hoikka mies pitää kroppansa niin rennon letkeänä.
Teemu Koskinen oli Tuomas, Marin mies ja niin paljon muuta. Osku Haavisto oli jos vaikka mitä! Nämä herrat olivat äärimmäisen hauskoja vetäessään Annin miesystävien rooleja. On aina kiva nähdä se, kuinka hypätään roolista toiseen ja ollaan niin hyviä!

Ihka oikea bändi hoiti säestyksen Ari Ismälän johdolla ja se toi iltaan tuntua, että taas saa nauttia jotain ainutkertaista. Sir Elwoodin hiljaiset värit-yhtyeen musiikki ei ollut minulle tuttua, mutta kun seuraavan kerran jossain kuulen, niin tämä tarina, Neiti Kevät tulee mieleen. Se oli mieleenpainuvasti kerrottu ja esitetty, se nauratti, mutta se myös nosti pintaan jotain kosteaa. Jokainen voi ottaa siitä omansa.

Onnittelin taas itseäni tästä, että pääsin nauttimaan jotain näin upeaa!

Kuvat: Juha Lahtinen

Kotkan teatteri



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)