Eino Venttiili - Elämänsä suurmies

Kuusankosken teatterissa kävin. Siellä esitettiin Eino Venttiiliä. Samaan aikaan toisessa salissa oli Kymi Sifonett...ei ku Sinfonietta(pahuksen vaikea sanoa ja kirjoittaa). Seuralaiseni sanoi, ettei tartte sinne mennä, kun on vanha harppu mukana, niin siin on sinfoniaa kerrakseen... Samalla huomasin, kuinka lööpit kirkui, miten Salovaara on ottanu nuoremman naisen! Voi itkujen kevät ja herra Salovaara on miua melkee 10v nuorempi eli pakko vaan myöntää olevansa wanha harppu.

Asiaan! Eino Venttiiliä menimme siis katsomaan ja olin sonustautunut fanipaitaan, enkä turhaan, sillä tapasin itse Herra Kirjailijan, Venttiilin luojan ja elossa pitäjän. Eturivistä sain seurata esitystä, mikä oli hulvaton, ihan hullu, pähkähullu ja juuri sopiva minulle. Einoa esitti kolme miestä; Rolle Huumonen, Aulis Forssell ja Jukka Antila, kaikki todella hyviä. Jukka Antilan tulkinta osiossa Pakki sekaisin meinasi aiheuttaa minulla virtsan karkailua, mutta nesteet lirisivätkin sitten silmistä, niin että ripsarit olivat poskilla. Kirjailija oli oikeassa, kun tiesi etukäteen, mistä mie tykkään.

 Muissa rooleissa olivat Satu Irtola ja Ulla Jussila, hah, mitä naisia!

Näytöksissä oli kohtauksia erilaista tilanteista, mihin talomies Eino Venttiili joutui. Toisessa näytöksessä Eino oli palvelutalossa, missä ei ollut Varmaa, vaimoa, vaan hänen kanssaan Eino oli kirjeenvaihdossa. Hulvattomuus jatkui.

Tätä harmitonta, pikkasen pöhköä huumoria seurasi todella mielellään. Etenkin kun kaiken kruunasi musiikki. Paikalla oli bändi, joka esitti joka rakoon ihania biisin pätkiä. Laulajan, Andy Peltolan ääni oli just sellanen, että sitä olisi kuunnellut loputtomiin...

Ps. Eino on myös Facebookissa!