perjantai 7. heinäkuuta 2017

Metsolat

Mikkelin Naisvuorella, kesäteatterissa pääsee nyt tapaamaan Metsolat, käymään Leppävaaran tilalla ja Urjanlinnassa.

Mikkelin teatterin johtaja Katriina Honkanen on ohjannut tämän kesän näytelmän erinomaisen hyvin. Alunperin 20-osainen tv-sarja, joka pyöri meidän nautittavana 1990-luvulla, on nyt ansiokkaasti saatu mahdutettua yhden illan näytelmään. Alkuperäinen idea ja käsikirjoitus on Carl Mestertonin ja dramatisointi on Miisa Lindénin.


Metsolat on tarina, missä tulee lähes elämän koko kirjo. Se on katsaus suomalaisuuteen niin perin juurin, että se tuntuu tutulle ja vaikka kuinka tulee epäonnistumisia ja murheita, niin kyllä se päiväkin paistaa. Siinä käsitellään maaseutua ja sen muutosta, on rakkautta, alkoholismia, kateutta, yrittämistä ja toivoa.
Lyhykäisyydessään, on keksittävä jotain, kun tila ei elätä työtöntä aikamiespoikaa, Erkkiä, jolle vielä viinakin maistuu ihan liikaa. Erkki saa idean ja alkaa sitä toteuttamaan. Naapuri Kari Kaukovaara laittaa kapuloita rattaisiin, mutta kompurointien jälkeen rattaat sittenkin pyörivät.

Antti ja Annikki Metsola, Leppävaaran tilan isäntä ja emäntä. Ihana pariskunta!!! Tiia Honkanen on just oikea Annikki, joka toppuuttelee Anttia, mutta kun oikein harmittaa, niin kerää matonkuteensa ja lähtee livakasti paikalta. Matti Onnismaa heruttaa yleisöstä useimmat naurut, sillä niin on Antin tokaisut aina kohdillaan ja täynnä elämän kokemuksen tuomaa viisautta.

 Metsolan Erkki, jonka yhden replan muistan aina ulkoa ja miten niin ootin sitä! Jimmy Asikainen kun lausahti: Hyvää en saa ja huonoa en huoli, niin kyllä helpotti. Erkki on aika lailla perisuomalaisen miehen kuva, joka omalla sitkeydellä ja viisaudellaan palkitaan, jopa Helenalla. Tuuli Anikari on topakka Helena, niin kiltti, mutta kun tarpeeksi venytetään, nousee niin miestään kuin veljeäänkin vastaan.


Lempeä ja lämpöä on luvassa Eevan ja Stigun kautta, vaikka aluksi siinä on Liisakin mukana. Eeva, jonka me muistamme alunperin siitä, että häntä esitti juuri Katriina Honkanen. Nyt Eevana on Riina Uimonen, joka asettuu kyllä niin Eevaksi Eevan paikalle. Kun Eeva itkee Stigua, niin kyllä koko yleisö suri mukana. Tuukka Jukola vilperöi Stiguna, piirittää niin sitkeästi Eevaa, että jollei tietäisi, niin voisi olla, ettei uskoisi siitä mitään tulevan. Sitkeä Stigu, kaikin puolin.
Salla Sillanpää oli lettipää-Liisana ja myös sairaanhoitajana.


Jaana ja Jaakko Järvenheimo! Jaana kunnostautuu ahneena ja materialistisena Metsolan tyttärenä, joka on nainut Jaakon, pankinjohtajan. Marjaana Viitanen kekkaloi niin Jaanana, ettei sitä voi nauramatta katsoa. Vintte Viitanen Jaakkona yrittää pysyä Jaanan tahdissa. Saa tosin rauhoittua välillä kunnanjohtajan roolissakin.

Kari Kaukovaara on itse ilkimys! Sami Uotila sen osasi, niin että kyllä oikein hirvitti, ilmeineen ja olemuksineen viestitti kaikkea muuta kuin hyvää mieltä. Kun katsoo 20-osaista tv-sarjaa, niin se Kaukovaaran kettuilu tulee pienemmissä annoksissa. Nyt kun se rävähti lyhyellä aikaa, niin oikein nostatti verenpainetta.

Opettaja Ronkainen oli ehkä tässä näytelmässä se hulvattomin tapaus. Hän pyöräili paikalle ja toimi pikkasen kertojana tai henkilöesittelijänä. Risto Kopperin ei montaa repliikkiä tarvinut suoltaa, kun se toimi hyvin keventäjänä. Erittäin kiva toteutus.

Metsolat on kaiken kaikkiaan ihan huippu! Ne, jotka muistaa sarjan, voivat tulla fiilistelemään ja jäännäämään, tuleeko kaikki kerrottua. Ne, jotka eivät ole sarjaa nähneet, voivat saada sen nyt yhdessä illassa koko tarinan, joten eikun kammetkaa itsenne Mikkelin Naisvuorelle!

Kuvat: Jere Lauha

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliskos jotain sanottavaa ;)