Kouvolan teatterin vuoden 2024 toinen ensi-ilta oli Aina joku eksyy. Reko Lundanin tekstin pohjalta varsin onnistuneesti ja oivaltavasti sovittanut ja ohjannut Mari Kahri.
Olen nähnyt näytelmän joskus aiemmin, joten olin hivenen hollilla, mistä oikein on kyse, mutta aina niin piristävää nähdä erilainen toteutus. Muistin, että Aina joku eksyy herkistää ja kyyneleet vuotavat vuoroin liikutuksesta ja sitten taas naurusta. Hyvän näytelmän elementit!
Aiheena on perhe ja eritoten sen kipupisteet. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Käyttäytyypä kukin miten tahansa, häntä ei voi syyttää, koska jostainhan se johtuu.
Pääosaa vetää aivan upeasti vieraileva tähti Minna Kivelä, joka Hanna Rinteen osassa räväyttää potin. Eikä riitä sekään, sillä hänellä on vielä rooli olla Suvi, nuori koululainen.
Hanna Rinne on sairaalassa ja muistisairas. Aikuiset lapset kipuilevat siitä, kuka huolehtii ädistä, joka ei se ihan paras äiti ole ollut. Kaksoset Aki ja Liisa, joista Liisa on ollut se uhrautuvainen, koska onhan se sentään meidän äiti. Satu Lemola ja Panu Poutanen rooleissaan ovat vertaansa vailla.
Ensimmäinen puoliaika menee vauhdilla, kun käydään läpi aikaa, jolloin sukua kuolee ja mennään naimisiin. Satu Taalikainen on ihanan reipas ja raikas Hanna Rinne nuorena. Tapaa miehensä Ripan, jonka osan vetää vieraileva hurmuri Jarno Hyökyvaara.
Väliajan jälkeen on hauskoja kohtauksia ajasta, jolloin lapset olivat koulussa. Se oli sitä aikaa, jolloin opettajat olivat melkoisia karttakepin kanssa heilujia.
Raimo Räty on niin valloittava opettaja, että kyllä tässä sai nauraa vedet silmissä.
Sen verran on ikää itsellä, että kyllä tämän näytelmän aikana sain velloa melkoisissa nostalgiapöhinöissä.
Kun Aki ja Liisa mittelevät toisiaan, niin se on melkoista tulitusta ja kyllä oli naama märkänä, kun Aki lopulta antaa tunnustusta siskolleen Liisalle. Panu Poutanen ja Satu Lemola välittävät sen tunteen hyvin, kun ollaan sisaruksia ja miten yhteistä asiaa (äitiä) voidaan jakaa.
Aina joku eksyy on todella koskettava näytelmä, kaikin tavoin.
Kuvat: TAVATON media
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)