Juhannuspäivä sujui vesisateesta huolimatta oikein hienosti, kun pakkasin itseni autoon ja hurahutin Vuohijärvelle. Siellä ennen kirkkona toiminut rakennus kätkee sisäänsä hienoja taideteoksia. Tänä kesänä siellä on nähtävillä Reidar Särestöniemen tauluja.
Oikein hyvin ja näyttävästi pääsivät siellä oikeuksiinsa ja kun hissukseen katselin ja kiertelin, niin sattuipa korvani kuulemaan, kuinka siellä useat kehuivat paikkaa toimivaksi. Siis, miten kirkkotila on nyt pyhitetty taiteelle. Ei ollenkaan huono vaihtoehto.
Särestöniemen taulujen lomassa on esillä kuvataiteilija Nina Ternon (1935-2003) pronssiveistoksia. Hyvin sopuisasti siellä olivat ja vähän niin kuin esittelivät toinen toisiaan. Ternon työt ovat omintakeisia ja helposti tunnistettavia ja niitä on kiva bongailla milloin mistäkin, kuten vaikkapa Kouvola teatterin aulasta.
Minua jotenkin aina huvittaa, kun Reidarin tauluista ei tarvitse signeerausta etsiä, sillä se kyllä ihan kuin hyppää silmille. Minusta se on aika lailla hauska piirre. Hyvä kun on mahtunut tauluun...
Vuohijärveltä jatkoin matkaa Mäntyharjuun, koska siellä on Salmela ja kappas, siellä Särestöniemen näyttely aivan kuin olisi vaan jatkunut. Jo rakennuksena ja ylipäätään koko paikka on näkemisen ja kokemisen arvoinen kohde. Huomasin, että aika moni muukin tykkäsi.
Suorastaan juoksin sisään, kuivasin rillit ja sitten ihailemaan kaikkea, mitä siellä oli ja olihan siellä. Reidarin taulut nyt ensin.
Salmelassa on hienosti osattu laittaa teokset esille, sillä kun ikkunan molemmin puolin on taulut, sitten siinä edessä veistos ja vielä näkyy ikkunasta pihalle, missä on myös taideteos. Tulee kyllä niin hyvä mieli moisesta asetelmasta, että etin kyseisiä kuvakulmia useita, joten niitä kannattaa käydä bongailemassa.
Kun olin Särestöniemen taulut katsellut, niin seuraavassa salissa olikin tarjolla Katja Tukiaisen teoksia. Heti osui silmiin Tukiaiselle tyypillinen vaaleanpunainen taulu, jonka nimi on Riding with Reidar. Aivan huikee ja sitten ne kaikki muutkin teokset, joissa oli kaikissa joku kiva oivallus.
Salmelassa on useiden taiteilijoiden tuotoksia, joista saa nauttia ja niin tein. Mi Kuoppa on veistänyt Luonnon lähettiläitä ja ne olivat jokainen omalla tavallaan niin kauniita.
Lisäksi tarjolla on teoksia monilta muilta upeilta taiteilijoilta, että ihan varmasti jokaiselle siellä riittää mieluista katsottavaa. Jätin ulkopuolen käymättä, koska oli niin sateista, mutta Salmelaan voi mennä aina uudestaan, koska vielä on kesää jäljellä.
Ehdottomasti suosittelen molempia paikkoja, niin Vuohijärven kohdetta kuin Salmelaakin, sillä molemmissa ystävällinen ja jouheva palvelu, paljon nähtävää ja se matkan taittuminen kaunissa kesämaisemassa on varsin ihanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)