Kouvolan teatteri on jälleen onnistunut luomaan jotain käsittämättömän ihanaa, herkkää ja kaunista. Musikaali Katri Helenasta ei ole vain rivi lauluja, vaan niin vahvaa ja herkkää tulkintaa, ettei se voi jättää ketään kylmäksi. Koko ihmiselämä laulettiin läpi ja se kosketti.
"Kuulijan ja iskelmän suhde on suora ja henkilökohtainen..." lukee ohjelmalehtisessä. Se on niin totta. Jokainen kokee tässä musikaalissa juuri ne omat henkilökohtaiset juttunsa, mikä on todella hämmästyttävää. Tämän musikaalin voimaa ja herkkyyttä ei voi edes aavistaa, ei ennen kuin ensimmäiset sävelet nousevat ja ottavat haltuun.
Katri Helenoita on kaksi, nuorempi(Heljä Heikkinen) ja vanhempi(Satu Taalikainen). On aivan sama kumpi lauloi, vaikutus oli täsmälleen sama, pala nousi kurkkuun ja silmät vettyivät. Lisäksi kaikkien muiden lauluosuudet olivat myös aivan upeita. "Elvis" ja Danny(Veli-Matti Karen) olivat niin uskomattomia, että olisi halunut kelata takaisin, että otettaisko tää kohta uudestaan!
Minun elämään Katri Helena on kuulunut aina, huolimatta siitä, etten ole koskaan ollut mikään fani. Näin on useimpien kohdalla. Niitä lauluja ei ole voinut olla kuulematta. Katri Helenan "elämä" on median kautta kaikkien tiedossa.
"Elämä antaa, hyvää ja pahaa...Älä elämää pelkää"
Seuralaisena minulla oli herra 13v. Kesti urhoollisesti äiren vesittelyn, mutta mikä ihan parasta, myös hän piti musikaalista erittäin paljon! Katri Helena - musikaali on siis kaikenikäisille, kukin kokee ja tuntee sen omalla tavallaan.
Kiitokset ja iso hali koko Kouvolan teatterille! Olette pettämätön sakki! Sain taas sellaisen illan, mikä ei hevillä unohdu!
Kuvat: Marja Seppälä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)