Miika Nousiainen on minun yksi suurista suosikeistani, enkä varmasti ole ainoa, joka näin ajattelee, siis että on ihan pakko aina saada lukea kaikki, mitä hänen kynästään lähtee. Niinpä nytkin, PINTAREMONTTI!!!
Otava 2020, sivuja 365
Aluksi luin ihan fyysistä kirjaa, minkä olin saanut varattua kirjastosta ihan ensimmäisten joukossa. Lukeminen sujui hyvin, sillä Pintaremontti on jaettu osiin, seiniin ja kattoon, eikun siis henkilökuviin. Kaikki kirjan henkilöt pääsevät vuorollaan ääneen ja se on äärimmäisen mukavaa. Miksi, niin siksi, että jokainen on niin Persoona ja jokaisella on niin se oma, omituisen jännä elämä.
Ihan pikkasen esittelen heitä... Jos kirjassa on päähenkilö, niin se on Sami. Alkulehdillä Sami on isänsä hautajaisissa. Oli oikein helppo virittäytyä tunnelmaan, kun olin juuri haudannut oman isäni. Sami on kiltti ja oikein mukava, haluaa löytää naisen, jonka kanssa haluaa lapsia. Niin, että semmonen tapaus ja hei, paljon muutakin.
Sitten on Markus, kolmen pienen tyttären yksinhuoltajaisä, jonka vaimo vaan oli ottanut hatkat. Melkonen heppu, joka on ottanut töistä vapaata, hoitaakseen huushollia ja lapsia. Tässä kohtaa esittelen pienen lainauksen, mikä kertoo hyvin paljon Miika Nousiaisen huumorista, jota tähän kirjaan on sekoitettu tasaisesti, kuin vaniljasokeria.
"En haluaisi nostaa itseäni jalustalle, mutta kolmen lapsen yksinhuoltajaisän onnistunut aamulähtö kuuluisi Unescon maailmanperintölistalle. Mutta en ole Vanha Rauma. En ole Suomenlinna. En ole edes Kouvolan keskusta..." Tämä siis Markuksen tuumailuja.
Seija edustaa sitten vähän vanhempaa kastia, sillä hänestä on juuri tullut leski. Hän on Samin äiti, joka haluaisin niin mieluusti jo lapsenlapsia ja tuo sen julki lähes joka tilanteessa. Aluksi siis Seija on melko ärsyttävä, mutta loppupuolella jo oikein mukava ja siihen onkin oma syynsä.
Pesonen on äitinsä omaishoitaja. Pesosella vilkkuu pyllyvako, koska ei vaan osaa käyttää housuissa vyötä, joten kertoo hyvin, millainen Pesonen on. Vaan miten muuttuu Pesosenkin elämä ja alkaa pikkuhiljaa pysymään housut jalassa tai sitten ei.
Henna on Samin sisko, joka on naimisissa Esan kanssa ja heillä ei ole lapsia, ei vaikka kaikki keinot on käytetty. Hennan kiukku tuntuu hyvältä, ihan oma olokin helpottuu, kun Henna laukoo ajatuksiaan. Henna on se, joka lukee Pintaremontti-blogia, missä kaikki on aina niin hyvin....
Puolessa välissä huomasin, että Pintaremontti on myös äänikirjana ja ei kun kuuntelemaan! (Lukijana Oskari Katajisto) Tulin jotenkin niin tutuiksi tämän kirjan porukan kanssa, että aloin nähdä kaiken jo elokuvana. Niin monta herkullista tilannetta, ihanaa ystävyyttä ja asiaa, mikä koskee aika monia. Ennakkoluulojen ravistelua, hurraa!
Kuva: Otava/Katja Lösönen
Pintaremontti on kirja, minkä seurassa olisin viihtynyt pitempääkin, sillä se oli just niin miun maun mukanen. Monta hienoa teemaa käsitelty tavalla, mikä on vaan niin hieno ja ajatuksia herättävä. Kirjasta tulee hyvä mieli, mikä kestää pitkään.
Kiitos kirjasta, Miika Nousiainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)