Mika Waltarista oli moneksi ja se tulee hyvin esiin näytelmässä Myöhästynyt hääyö, joka menee nyt Kuusankosken teatterissa. Tämän hääyön on ohjannut Kimmo Lavaste ja ei ollenkaan myöhässä, vaan erittäin otolliseen aikaan ja paikkaan.
Olin ensi-illassa (16.10) avecini kanssa ja kuinkas ollakkaan, niin otetaan toisellekin jalalle, joten minua ei suuresti tarvinnut ylipuhua, kun suostuin kaverille kaveriksi heti seuraavaankin näytökseen. Yhtään ei kyllästyttänyt, pikemminkin kutkutti, kun olin aina askeleen edellä.
Otto ja Kaija ovat pääpari ja hääpari. Naimissa, mutta se hääyö, se nyt ei kertakaikkiaan ota luonnistuakseen, sillä matkassa on ihan liian monta mutkaa.
Teemu Virsu on niin Otto, joka on, miten niin vähän saamaton hömelö ja mikäs muu kuin diplomi-insinööri. Kiltti ja kultainen. Alistuu ja on aina vähän jäljessä, mutta kun rakastaa Kaijaa, vaikka ei voisi missään nimessä olla naimisissa, koska Amerikan eno.... Teemu Virsu on roolissaan kuin olisi aina ollut vähän pulassa.
Linda Miettinen onnistuu Kaijan roolissa ihan täysin. Ottaa tilanteen haltuun, vetelee kaikista naruista ja jos nyt vähän kiukuttelee, niin ei millään pahalla. - Ole sinä Otto nyt hiljaa. Mene ostamaan se pata ja heti!
Eno Amerikasta on se kaiken sopan pohjaan palamisen uhka. Suurin elkein eno porhaltaa paikalle juuri pahimpaan aikaan ja ripittää Ottoa kuin vierasta sikaa. Matti Olenius ottaa tilan haltuun ja leveilee juuri niin kuin voisi Ameriikan raharikkaan enon tekevän.
Entäs sitten Siiri!!!! Kaijan äiti, joka osaa konstit jos toisetkin. Ikäisekseen hyvin säilynyt ja niin tyylitietoinen ja asioista kaiken tietävä, koska onhan elämän tuomaa kokemusta. Sari Rajulin kun astelee esiin, niin kyllä alkaa naurattaa. Astelma vaan on niin kovin hykerryttävä ja voin vakuuttaa, että en ole ainoa, joka näin ajattelee. Miten sitä voikin hihittää hauskasti ja keimaillen.
Asiaankuuluva hieno puvutus on Mervi Suvelan ja kaikki valot ja muu tekninen härpäke on Jyrki Kleimolan hyviä juttuja.
Kaiken kaikkiaan Myöhästynyt hääyö on ihan tomppeli tarina, mutta miten toimiva! Sen ei kuulukkaan olla mikään vakavasti otettava yltiökultturelli esitys, vaan juuri niin ihanan viihdyttävä ja mukaansatempaava näytelmä, minkä näkeminen on nautinto.
Suosittelen, että kukin tahollaan päättää mennä katsomaan, mistä oikein on kyse, koska en juuri kertonut mitään juonen kulusta - ai minkä juonen? Siitä kannattaa otta selvä.
Kuvat: Heidi Koskinen-Järvisalo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliskos jotain sanottavaa ;)