Minulla ei ole tapana katella mitään nyyhkyleffoja, mutta tämä Ihanasti rakastetut oli pakko ottaa ihan vaan sen takia, että siinä on pääosassa MICHAEL NYQVIST! Iik, minusta niin ihana, että olen katsonut Milleniumtrilogiankin kahteen kertaan.... Niin ja Äideistä parhain.
Tämän elokuvan sain katsoa yksin, kaikessa rauhassa, sillä lapset katsoivat kantta ja sanoivat, että "Äitin leffa". No, niin oli. Onneksi sain katsoa yksin, sillä niin itketti...
Elokuva alkoi sillä, kun kaikki on hyvin, perhe - isä, äiti ja kaksi poikaa. Ollaan menossa synttäreille ja sitten PANG! Auto-onnettomuus, perheen äiti ja toinen poika kuolevat. Elokuva kuvaa pääosin sitä kuinka isä ja poika jatkavat elämää. Se ei ole helppoa, mutta ei sen tarvitsekkaan olla. Sen pitää antaa sattua. Elokuva on erittäin hyvä ja puhutteleva.
Tähän blogiin kerron kaikki teatteri- ja leffaelämykset. Ehkä jotain musiikin saraltakin.
sunnuntai 7. elokuuta 2011
perjantai 5. elokuuta 2011
VARES ja sukkanauhakäärme
Olihan ootettu, että pääsee taas näkemään Vareksen! Suuntasin loman alkajaisiksi Kuusaalle, Studio 123- elokuvateatteriin. Minulla oli tärskyt Vareksen kanssa klo 20:20. Ihana rento renttu Turun kaduilta.
Vares saa tälläkertaa toimeksiannon varatuomari Pauli Kontiolta(Carl-Kristian Rundman). Jussi Vares saa pitää silmällä Jesus Loboa(Ilkka Villi) ja etsiä tälle syitä maastakarkoitukseen. Lobo osoittautuu melkoiseksi naissankariksi ja jokainen nainen tuntuu olevan Jesus Lobon lumoissa.
Kakolassa on vaarallinen vanki(Pete Manninen), joka valmistelee pakoa ja onnistuu siinä. Epämääräinen kuntosaliyritys on estraadi ja siellä ällön viehko nainen Inga(Katja Kiuru). Miksi siellä tuntuu ramppavan väkeä, mutta kukaan ei oikein kuntoile.
Sitten alkaa tapahtua... Murha ja sen jälkeen ei ole Vareksenkaan olo helppoa. Henkikulta on hiuskarvan varassa, mutta onneksi kivana piristeenä on Anna!(Maria Järvenhelmi) Vares ja Anna ovat naapuruksia ja koska Anna ajaa taksia, kuskaa myös toisinaan Varesta. Anna onkin Vareksissa se naisosa, joka on hyvä jätkä!
Tutut kaverit ovat tietysti mukana, Luusalmi(Eppu Salminen) ja pastori Alanen(Martti Onnismaa) ihanassa Apteekissa. Kyypakkaus(Jasper Pääkkönen) on kaidalla tiellä ja tekee töitä! Herrojen sanailut ovat aina omaa luokkaansa ja keventävät elokuvaa sopivasti. Niin ja poliisin(Ilkka Heiskanen) kanssa Vareksella on kohtuullisen hyvät välit, toisin kuin useissa yksityisetsivätarinoissa.
Vares ja sukkanauhakäärme on oikein sopiva toimintaelokuva myös naisille, sillä onhan siinä sentään Vares, jonka olemuksessa on vaan jotain!
Vares saa tälläkertaa toimeksiannon varatuomari Pauli Kontiolta(Carl-Kristian Rundman). Jussi Vares saa pitää silmällä Jesus Loboa(Ilkka Villi) ja etsiä tälle syitä maastakarkoitukseen. Lobo osoittautuu melkoiseksi naissankariksi ja jokainen nainen tuntuu olevan Jesus Lobon lumoissa.
Kakolassa on vaarallinen vanki(Pete Manninen), joka valmistelee pakoa ja onnistuu siinä. Epämääräinen kuntosaliyritys on estraadi ja siellä ällön viehko nainen Inga(Katja Kiuru). Miksi siellä tuntuu ramppavan väkeä, mutta kukaan ei oikein kuntoile.
Sitten alkaa tapahtua... Murha ja sen jälkeen ei ole Vareksenkaan olo helppoa. Henkikulta on hiuskarvan varassa, mutta onneksi kivana piristeenä on Anna!(Maria Järvenhelmi) Vares ja Anna ovat naapuruksia ja koska Anna ajaa taksia, kuskaa myös toisinaan Varesta. Anna onkin Vareksissa se naisosa, joka on hyvä jätkä!
Tutut kaverit ovat tietysti mukana, Luusalmi(Eppu Salminen) ja pastori Alanen(Martti Onnismaa) ihanassa Apteekissa. Kyypakkaus(Jasper Pääkkönen) on kaidalla tiellä ja tekee töitä! Herrojen sanailut ovat aina omaa luokkaansa ja keventävät elokuvaa sopivasti. Niin ja poliisin(Ilkka Heiskanen) kanssa Vareksella on kohtuullisen hyvät välit, toisin kuin useissa yksityisetsivätarinoissa.
Vares ja sukkanauhakäärme on oikein sopiva toimintaelokuva myös naisille, sillä onhan siinä sentään Vares, jonka olemuksessa on vaan jotain!
maanantai 25. heinäkuuta 2011
Päällystakki
Kouvolan kesäteatteri on ottanut kesähelteisiin Päällystakin! Loistava valinta, sillä näytelmä on huisin hyvä! Kyllä minä jo arvelin, että jos ohjaaja on Kimmo Rämä, niin jotain uskomatonta on luvassa.
Päällystakki on alunperin Nikolai Gogolin, mutta sen pohjalta uuden version ovat kirjoittaneet Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä ja teksti on erittäin onnistunut.

Akaki Akakijevits ja hänen päällystakkinsa ovat näytelmän keskiö, minkä ympärille kaikki muu nivoutuu. Itseensä sulkeutunut päähenkilö on jotenkin niin sympaattinen ja sitä oikein jännittää hänen kanssaan kuinka hän pärjää, miten kaikki muut kohtelevat häntä, löytääkö hän oman paikkansa.

Sivuvaikutukset tulevat...upea kohtaus!
Minusta Päällystakki on niin hyvä, että se kannattaa käydä katsomassa uudestaan. Se on erilainen kesäteatterinäytelmä, mutta siinä on kaikki hyvän näytelmän elementit. Se naurattaa, se itkettää ja se laittaa ajattelemaan.
Kuvat: Hanneli Ollikainen
Päällystakki on alunperin Nikolai Gogolin, mutta sen pohjalta uuden version ovat kirjoittaneet Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä ja teksti on erittäin onnistunut.
Akaki Akakijevits ja hänen päällystakkinsa ovat näytelmän keskiö, minkä ympärille kaikki muu nivoutuu. Itseensä sulkeutunut päähenkilö on jotenkin niin sympaattinen ja sitä oikein jännittää hänen kanssaan kuinka hän pärjää, miten kaikki muut kohtelevat häntä, löytääkö hän oman paikkansa.
Vanha päällystakki saa mennä ja uutta tilalle. Uuden takin myötä kaikki muuttuu, mutta niin myös sitten, kun uusi takki viedään.
Sivuvaikutukset tulevat...upea kohtaus!
Kimmo Puhakka on loistava Akaki Akakijevits. Silti, kaikki muutkin roolisuoritukset olivat huikeita. Olin aivan innoissani, kuinka kaikki klaarasivat repliikkinsä, joita oli runsaasti, niin hyvin! Tekstiä tuli sitten heti niin tuutin täydeltä, että melkein hengästyi, jollei nauranut vedet silmissä tai ihmettelyt vain. Kuten jo mainitsin, kaikki olivat niin loistavia, mutta silti ihan pikkasen nostan uutta kasvoa, Tanja Tuomea, joka tykitti niin vauhdilla, että meinas mennä pissat housuun :) Mainitsemisen arvoista on se, kuinka jokaisella oli 2-6 roolia !!!
Lavastus oli mahtava, siis niin kivan kekseliästä ja miten luontevasti sitä käytettiin. Vessapaperirullasta on moneksi :) Puvut samoin, todella hyvin toteutettu.Minusta Päällystakki on niin hyvä, että se kannattaa käydä katsomassa uudestaan. Se on erilainen kesäteatterinäytelmä, mutta siinä on kaikki hyvän näytelmän elementit. Se naurattaa, se itkettää ja se laittaa ajattelemaan.
Kuvat: Hanneli Ollikainen
sunnuntai 24. heinäkuuta 2011
YÖ Huvipuistossa
Helteisen lauantain kesti, kotona sohvalla kirjan kanssa maaten, kun illaksi oli tiedossa jotain tosi kivaa. YÖ-yhtye Tykkimäen huvipuistossa. Sinne siis ja ajoissa, että pääsee hyville paikoille. Ihmisiä, kaiken ikäisiä oli kerääntynyt melkoisen mukavasti paikalla ja silti me pääsimme eturintamaan.
Saimme oikein kivan paketin YÖ-biisejä ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Olli kertoi käyneensä jo Kuusaan kirkossa laulamassa hääparille, niin että pappikin oli itkenyt. Biisi oli Pettävällä jäällä, minkä mekin saimme kuulla, joskaan emme itkeneet. Kirkosta Olli oli mennyt pesäpallostadionille laulamaan Maamme-laulun, mitä ei esittänyt meille. Vaan on varmaan saanut jotain vaikutteita lajista, koska sen verran hyvänä kopparina toimi juomapullojen kanssa.
Juki oli jälleen yhtä hurmaava ja Deadline aina yhtä järisyttävä!
Daffy kitaroi entiseen malliin ja hiki oli. Huolimatta siitä, että lavalla oli tuulettimet. Yleisö olisi tarvinnut myös, sillä niin kuuma oli ja hien eritystä lisäsi vielä se, ettei sitä vaan osanut olla paikoillaan. Kädet ylös tämän tästä...
Toikan rumpupalikat toimivat myös niin huimasti ja ne ilmeet... Voi lautanen!
Mikko ja Jari koskettimia rallattivat erittäin kiitettävästi!
Kiva kohokohta oli se, kun Olli nosti kolme avustajaa eturivistä. Oli pikkuneideillä varmasti Loisto keikka!
Oli erittäin ihana kesäilta! Kiitos YÖ-yhtye ja kiitos Tykkimäki. Kyllä nyt taas jonkin aikaa pärjää, seuraavaan kertaan asti.
Saimme oikein kivan paketin YÖ-biisejä ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Olli kertoi käyneensä jo Kuusaan kirkossa laulamassa hääparille, niin että pappikin oli itkenyt. Biisi oli Pettävällä jäällä, minkä mekin saimme kuulla, joskaan emme itkeneet. Kirkosta Olli oli mennyt pesäpallostadionille laulamaan Maamme-laulun, mitä ei esittänyt meille. Vaan on varmaan saanut jotain vaikutteita lajista, koska sen verran hyvänä kopparina toimi juomapullojen kanssa.
Juki oli jälleen yhtä hurmaava ja Deadline aina yhtä järisyttävä!
Daffy kitaroi entiseen malliin ja hiki oli. Huolimatta siitä, että lavalla oli tuulettimet. Yleisö olisi tarvinnut myös, sillä niin kuuma oli ja hien eritystä lisäsi vielä se, ettei sitä vaan osanut olla paikoillaan. Kädet ylös tämän tästä...
Toikan rumpupalikat toimivat myös niin huimasti ja ne ilmeet... Voi lautanen!
Mikko ja Jari koskettimia rallattivat erittäin kiitettävästi!
Kiva kohokohta oli se, kun Olli nosti kolme avustajaa eturivistä. Oli pikkuneideillä varmasti Loisto keikka!
Oli erittäin ihana kesäilta! Kiitos YÖ-yhtye ja kiitos Tykkimäki. Kyllä nyt taas jonkin aikaa pärjää, seuraavaan kertaan asti.
lauantai 16. heinäkuuta 2011
Aimo Sankari
Viiko vierähti ja vain kaksi esitystä sain mahtumaan aikatauluihini.
Korvenkylässä kävin uudestaan. Piukat Paikat kestää vaikka kuinka monta katselukertaa ja tiedä, jos viel kerran... sillä jos mahdollista, niin toinen kerta oli parempi kuin eka kerta, niin millainenhan olisi kolmas kerta. Tällä kerralla oli sellainen pikkutapaus, kun sohva rullattiin lavalle, niin siitä meni yksi pyörä. Iik! Seurasimme tilannetta aivan erityisesti ja oli aivan upeaa huomata, kuinka hienosti se sujui. Vain teatterilaiset klaaraavat yllättävät tilanteet. Takariviläiset eivät varmaan edes huomanneet mitään.
Perjantaina olin Jaalassa, missä jalon elämän sai tällä kertaa aikaiseksi Aimo Sankari! Pikkasen olin etukäteen kuullut, ettei olisi kummoinen näytelmä, mutta paskapuhetta! Minä ja seuralaiseni pitivät esityksestä eikä moitteen sijaa ollut.
Voikkaa ja 50-luku oli erittäin kiva paketti ja ne kaikki biisit. Heti olis mieli tehnyt luritella mukana. Muutenkin koko paketti oli kelpo esitys. Elävä orkesteri on aina niin hienoa. Henkilöt olivat niin hauskoja, joista minusta ehkä paras oli Talonmiehen rouva Taimi Saarinen(Aija Kajama-Nikula) ja ei yhtään huonommaksi jäänyt Pietiläiskä(Auli Kallio), joka kiroa täräytti aina sillai voikkaalaiseen tyyliin. Eikä sovi unohtaa kuvassa olevaa pikkupoikaa, joka oli niin valloittava ja hoiti oman osuutensa upeasti!
Korvenkylässä kävin uudestaan. Piukat Paikat kestää vaikka kuinka monta katselukertaa ja tiedä, jos viel kerran... sillä jos mahdollista, niin toinen kerta oli parempi kuin eka kerta, niin millainenhan olisi kolmas kerta. Tällä kerralla oli sellainen pikkutapaus, kun sohva rullattiin lavalle, niin siitä meni yksi pyörä. Iik! Seurasimme tilannetta aivan erityisesti ja oli aivan upeaa huomata, kuinka hienosti se sujui. Vain teatterilaiset klaaraavat yllättävät tilanteet. Takariviläiset eivät varmaan edes huomanneet mitään.
Perjantaina olin Jaalassa, missä jalon elämän sai tällä kertaa aikaiseksi Aimo Sankari! Pikkasen olin etukäteen kuullut, ettei olisi kummoinen näytelmä, mutta paskapuhetta! Minä ja seuralaiseni pitivät esityksestä eikä moitteen sijaa ollut.
Voikkaa ja 50-luku oli erittäin kiva paketti ja ne kaikki biisit. Heti olis mieli tehnyt luritella mukana. Muutenkin koko paketti oli kelpo esitys. Elävä orkesteri on aina niin hienoa. Henkilöt olivat niin hauskoja, joista minusta ehkä paras oli Talonmiehen rouva Taimi Saarinen(Aija Kajama-Nikula) ja ei yhtään huonommaksi jäänyt Pietiläiskä(Auli Kallio), joka kiroa täräytti aina sillai voikkaalaiseen tyyliin. Eikä sovi unohtaa kuvassa olevaa pikkupoikaa, joka oli niin valloittava ja hoiti oman osuutensa upeasti!
tiistai 12. heinäkuuta 2011
Kuin tuhka tuuleen
Tänään kävin hiukan ennakkoon katsomassa Valkealan kesäteatterin tämän kesän esityksen Kuin tuhka tuuleen. Kyseessä olis siis vielä harjoitus, mutta valmiita olivat, sillä kukaan ei takellut missään kohtaa ja sai nauttia esityksestä ihan vapaasti.
Hautaustoimistossa kaksi sisarusta, Camilla ja Aurora, tuskailevat kun perheyritys on niin huonossa jamassa. Tarpeeksi ei kuolla, niin ovat ajat hiljaiset. Naimattomat sisarukset manaavat hulttioveljenpoikaansa Helmeriä, josta ei ole yritykselle jatkajaa, kun mieluummin juo. Jotain pitäisi tapahtua...
Sitten alkaa tapahtua, kun saapuu ensimmäinen asiakas. Valmiiksi arkussa.
Siitähän se vauhti alkaa, kun gansterit tulee kuvioihin ja gangsterin tyttöystävä. Sitä ennen on jo ikuinen kosija Aimo Tiainen käynyt perinteiselle kosimatkallaan. Tyypillinen kesäteatterifarssi etenee ja on oikein hauska kaikkine kommelluksineen, joita tapahtuu kaiken aikaa. Kun poliisi vielä marssii estraadille, niin se kruunaa kaiken.
Roolit ovat erittäin hyvin ja replikointi toimii. Uskon todella, että tämän löytävät kaikki ja olisihan se suotavaa. Kiitos Valkealan kirkonkylän nuorisoseura ry!
Hautaustoimistossa kaksi sisarusta, Camilla ja Aurora, tuskailevat kun perheyritys on niin huonossa jamassa. Tarpeeksi ei kuolla, niin ovat ajat hiljaiset. Naimattomat sisarukset manaavat hulttioveljenpoikaansa Helmeriä, josta ei ole yritykselle jatkajaa, kun mieluummin juo. Jotain pitäisi tapahtua...
Sitten alkaa tapahtua, kun saapuu ensimmäinen asiakas. Valmiiksi arkussa.
Siitähän se vauhti alkaa, kun gansterit tulee kuvioihin ja gangsterin tyttöystävä. Sitä ennen on jo ikuinen kosija Aimo Tiainen käynyt perinteiselle kosimatkallaan. Tyypillinen kesäteatterifarssi etenee ja on oikein hauska kaikkine kommelluksineen, joita tapahtuu kaiken aikaa. Kun poliisi vielä marssii estraadille, niin se kruunaa kaiken.
Roolit ovat erittäin hyvin ja replikointi toimii. Uskon todella, että tämän löytävät kaikki ja olisihan se suotavaa. Kiitos Valkealan kirkonkylän nuorisoseura ry!
lauantai 9. heinäkuuta 2011
Rasmus reissussa
Tänään oli vuorossa Tirvan kesäteatteri. Ihan yks kaks yllättäen päätin sinne lähteä, kun heräsin aamupäiväunilta. Houkuttelin nuoremman poikani mukaan, soitin Tirvalle tulostamme ja ei kun matkaan. Olimme perillä hyvissä ajoin ja söimme jäätelöt, katselimme tummia pilviä...
Kun näytelmä alkoi, niin se loppui saman tien, sillä sähköt meni ja heti sen jälkeen juoksimme kaikki suojaan, koska se ukonilma rojahti päälle.
Pidettiin sadetta varttitunti ja sitten aloitettiin uudestaan. En kuullut kenenkään jupisevan vastaan.
Rasmus reissussa on Astrid Lindgrenin ihana lasten tai koko perheen näytelmä. Lapsia olikin pääosa katsojista, mutta myös näyttelijöistä. Pääosaa, suoratukkaista orpoa Rasmusta näytteli tyttö, Anni Vesterinen, joka suoritui osastaan erittäin luontevasti. Huolimatta siitä, että välillä äänimikit pätkivät, hän vaan hoiti osaansa niin kuin olisi aina tehnyt niin. Hän myös lauloi tosi hyvin.
Näytelmä eteni sujuvasti ja laulukohtaukset mukavasti kevensivät sitä. Lavastus oli hauska, sillä oli rakennettu pyörivä näyttämö, jota sitten aina kohtauksittain pyöräytettiin ja se toimi oikein hyvin.
Loppukohtauksessa Rasmus saa kissanpojan, joka on ihan oikea ja aito!
Kun näytelmä alkoi, niin se loppui saman tien, sillä sähköt meni ja heti sen jälkeen juoksimme kaikki suojaan, koska se ukonilma rojahti päälle.
Pidettiin sadetta varttitunti ja sitten aloitettiin uudestaan. En kuullut kenenkään jupisevan vastaan.
Rasmus reissussa on Astrid Lindgrenin ihana lasten tai koko perheen näytelmä. Lapsia olikin pääosa katsojista, mutta myös näyttelijöistä. Pääosaa, suoratukkaista orpoa Rasmusta näytteli tyttö, Anni Vesterinen, joka suoritui osastaan erittäin luontevasti. Huolimatta siitä, että välillä äänimikit pätkivät, hän vaan hoiti osaansa niin kuin olisi aina tehnyt niin. Hän myös lauloi tosi hyvin.
Näytelmä eteni sujuvasti ja laulukohtaukset mukavasti kevensivät sitä. Lavastus oli hauska, sillä oli rakennettu pyörivä näyttämö, jota sitten aina kohtauksittain pyöräytettiin ja se toimi oikein hyvin.
Loppukohtauksessa Rasmus saa kissanpojan, joka on ihan oikea ja aito!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








