Diiva ja sen sisko

Sain iloksen nähdä Diivan jo hiukan ennakkoon ja olipa kiva esitys. Kiva ja kiva... se oli hauska ja loistava!

Nina Petelius-Lehto on kerrassaan mainio Diiva ja sen sisko. Hän ottaa haltuun koko näyttämön niin että siinä meinaa kaikki muut jäädä seinille. Kaksoisrooli toimii todella hyvin. Se olikin osa näytelmän jippoa, kumpi tulee lavalle, Diiva vaiko sen sisko! Managerina on vieraileva Jukka Peltola, joka suoriutuu roolistaan hengästyttävän hyvin. Siis, hän oli niin uskottava, että minusta hän oli niin manageri.

Mukava yllätys on teatterin kapellimestari Antti Nykänen, joka näyttelee varsin onnistuneesti Diivan aviomiestä. Kun Veli-Matti Karen tuli näyttämölle, minulla meni tovi, kun katsoin, kuka hän on??? Olin niin ilahtunut siitä, että jälleen hän ui niin rooliinsa, ettei ollut tunnistaa.

 Kuvat: Marja Seppälä

Arimo Haltsonen on Diivan ex-mies, joka yllättäen saapuu paikalle. Jaana Raski on "kamala" juorutoimittaja. Juonittelevaa palvelusväkeä ovat Jose Viitala ja Eeva Markkinen. Kaikki juoksevat ovista sisään ja ulos, kunnon farssin tyyliin.

Lavastus oli minusta henkeäsalpaava. Kun esirippu nousi(nousiko se vai siirtyi?), niin huokaisin ihastuksesta - upeaa! Kun Diiva asteli paikalle henkäisin toisen kerran, ihanaa!

Tämä siis Kouvolan teatterissa, missä on pettämätön sakki! Diivaa kannattaa mennä katsomaan, minäkin menen - toisenkin kerran! Diiva on niin Nina!

Juice - taiteilijaelämää

Välillä on käytävä kulttuurimatkalla hiukan kauempana. Matka suuntautui Tampereelle, missä Musiikkiteatteri Palatsissa nähtiin Juice - taiteilijaelämää. Minulle Juicen biisit tulivat tutuksi jo vuonna -77, kun kuunneltiin patterimankalta teltassa musaa. Tehtiin jopa omia sanoituksia, mm.  biisistä Marilyn. Jyrki-boyta esitin Juicena koulun juhlassa, mikä oli sanoitettu kertomaan historian opesta. Niinpä oli varsin kiva nähdä Otto Kanerva Juicena. Silti hän ei esittänyt kaikkia biisejä, vaan niitä oli jaettu muidenkin näyttelijöiden kesken. Ihan loistavaa.

 Tosin oli kerrottu, että musikaalissa kuullaan 21 suosituinta kappaletta. Toki oli niitäkin, mutta aika moni oli sellainen, mitä en ollut ikinä ennen kuullutkaa ja sitä jäi miettimään, että oliko ees Juicen biisejä, mutta nähtävästi oli.
Jumala ja Pyhä Pietari olivat myös mukana ja silti jäin kaipaamaan Jeesusta. "Martti Syrjä" ja "Pate Mustajärvikin" siellä olivat...

 Kuvat: Juha Sompinmäki

Musiikkiteatteri Palatsi oli mahtava paikka, ihanan vanha ja tyylikäs. Siellä me "kuningataraitiossa" seurasimme illan esitystä, josta tuli oikein hyvä mieli.

Sen jälkeen olikin hyvä mennä panimoravintola Plevnaan ruokailemaan.

Vares - Jussi Vares

Miulla oli Vareksen kans treffit! Paikkana oli Kuusaan Studio 123 eli ihan tuttu ja turvallinen paikka. Esiliinana miulla oli ystävä, tytär ja vävykki. Kyllä miua jännitti...

Vaan kun Vares, Jussi Vares(Antti Reini) saapui paikalle, jännitys hälveni. Helpotti heti kun näki ne bootsit, samanlaiset ku miulla. Niin, ja jos miehet tarkkailevat, miten nainen kävelee, niin kyllä naisetkin sivusilmällä panevat merkille, miten miehet askeltavat. Vareksen kävely on just sitä, Ihanaa!

Ainiin, tälläkertaa Vares meni sit Pohjanmaalle. Siellä oli murhattu nuori nainen ja sen murhan tutkimiseen Vareksen palkkasi kirkkoherra(Markku Maalismaa). Ei ihan sitten niitä ihan synnittömimpiä. Ihana pikku kylä, Kahdenvirranmaa, missä kaikki on pysähtynyt jonnekin kauas ja ihmiset omituisia. Niin, että kylähullukin(Aake Kalliala) vaikuttaa ihan järkevältä.

Murhan tutkimisessa joutuu tutustumaan hurmoshenkiseen saarnaajaan(Peter Franzen), hänen vaimoonsa(Merja Larivaara), paikallisen kirjapainon omistajaan(Jarmo Mäkinen), ja tohtoriin, nimeltä S.Hento(Kari-Pekka Toivonen). Paikallinen taksisuhari(Pekka Huotari) auttaa Varesta, samoin kuin kylähullukin, Paskamantteli.

Vares joutuu jälleen kerran mitä kamalimpiin tilanteisiin, niin etten välillä meinannut uskaltaa edes katsoa...huisin jännää! Vaan, Vares, Jussi Vares selviytyy, aina!
Menkää kattomaan!!!!

VARASTO

Varasto on uusi kotimainen elokuva. Aivan mahtava! Niin huikea, että oli pakko käydä katsomassa se kaksi kertaa. Kestää vaikka kuinka monta katselukertaa. On heti niin hauska, että oikein kovasti paljon pani naurattamaan. Molempina kertoina tieni johti Kuusaalle!

Arto Salmisen kirjan pohjalta värkätty elokuva toimii. Nimekäs näyttelijäkaarti vetää niin hersyvästi, että oksat pois ja Varastoon. Kari-Pekka Toivonen(Rousku) on niin ihana, hän kävelee niin, että huh, melkein kuin John Travolta. Minttu Mustakallion(Karita) nauru jää mieleen. (poikani väitti, että ihan kuin äiti...) Aku Hirviniemi(Raninen) on niin topakka resukka, että oikein hirvittää(naurattaa). Juha Muje(kauppias) on uskomaton ilmeilijä. Puhumattakaan kaikista muista näyttelijöistä, jotka tekivät oman hauskan roolinsa.
On se kamalaa(hauskaa), kun panemisen seurauksena nainen napsahtaa raskaaksi ja ottaa miehen! Siinä se sitten on, varastomies, joka myy kaupan ohi eli on varas. Soppa oli hyvin keitetty.

Kantsii mennä katsomaan. Mie taijan kattoo, miltä se Elovenapaketin tyttö näyttää...

Hiljaisuus

Tapanina alko olla tosi hiljasta. Lapset olivat omilla teillään ja mie vaan ihan isseksee kotoon. En avant töllöö, en kuunnellu ratioo. Mie vaa iha hissuksee olin ja mie tiesin... Mie olin menos illal elokuviin!

HILJAISUUS on uusi kotimainen elokuva, mikä oli ihan pakko nähdä! En juur onkinut mitään tietoja etukäteen ja seuralaiseni tais tietää viel vähemmän. Ei haitannut. Suuntana siis Studio123 ja sieltä saavillinen poppareita ja eiku kattomaan!

Aina kun katsoo uutta kotimaista elokuvaa, heti kelaa kaikki eteen tulevat näyttelijät. Kuka kukin on ja missä on nähnyt hänet viimeeksi. Tiesin tästä elokuvasta etukäteen Joonas Saartamon ja Lauri Tilkasen. Vaan kun kun sotilaspastori(Kari Hakala) paukahti esiin, niin varmaan meni yli puolen elokuvan, ennen kuin tajusin, kuka hän on??? Metsolan Erkki! Huh, ku helpotti.

Hiljaisuus on mahtava elokuva! Pidin siis niin paljon, että kyllä, minua välillä itketti. Eino(Joonas Saartamo) ja Antti(Lauri Tilkanen) ovat "kavereita". Antti on talonpoika ja Eino talon renki, jotka joutuvat samaan paikkaan, kuolleitten evakuoimiskeskukseen. Heidän lisäksi siellä on Korpikangas(Ilkka Heiskanen), hiukan lukemisesta seonnut. Kolme erilaista miestä ja sotatila. Kolme lottaa ja sotilaspastori. Siinä se, niin ja kaikki ruumiit.

Antti on hurmuri ja armoton lusmu, joka sälyttää kaiken mahdollisen  Einolle. Eino ei kuitenkaan ole niin avuton kuin luulisi, vaan kuka lopulta selviytyy, taitaa olla Eino.
Pidin tavattomasti näyttelijöistä ja etenkin Ilkka Heiskanen on niin mahtava, jokainen kasvojen liike kertoi omaa tarinaansa. Elokuvan naiset olivat myös omaa luokkaansa ja jäin vaan miettimään, kuinka siihen aikaan naistenkin oli pärjättävä. Mitenkähän nykyajan naiset mahtaisivat pärjätä?

Parasta ennen

Kun on sopivasti keski-ikäinen, tämä näytelmä, Villiä menoa ikääntymisen ympärillä, on niin täydellinen osuma, siis ainakin minuun osui ja upposi, jotta nauroin ihan kuollakseni.
Kouvolan teatterissa Klubi esitti Naisten juttu osa 3 ja yhtään vapaata paikkaa ei ollut. Muutama mieskin oli yleisössä ja olin huomaavinaan, että he pitivät näkemästään ja kuulemastaan.

Kuva: Marja Seppälä

Tekstit olivat mm. Rosa Liksomilta, Anna Kontulalta ja Tiina Lymiltä. Niitä ihan loistavasti tulkitsivat Hannele Laaksonen, Sirkka Seittu ja Jaana Raski. Lähes koko naisen elämän kynnykset tuotiin esiin ja niin rehellisen oloisesti, että ei voinut kuin nauraa. Tosin oli vakaviakin paikkoja, jolloin ei juuri naurattanut, pani vain ajattelemaan.
Osa oli tuttua, joko jo luettuna tekstinä, kuten Rosa Liksomin Jälkijäristykset ja PMS - pakene jos voit, tai sitten jo omakohtaisesti koettuna. Kaiken kaikkiaan, tämä näytelmä on mahtava ja on vaikea kuvitella ketään, joka siitä ei tykkäisi. Siis, se sopii miehillekin, olisi jopa suotavaa.

Näyttelijät olivat huikeita, roolista rooliin hyppääminen sujui niin jouhevasti. Silti, ihan pakko on nostaa nyt framille Hannele Laaksonen. Aivan käsittämätöntä, että hän siirtyi erilaisiin rooleihin. Hän oli mm. 5v lapsi, iäkäs lappilaiseukko, alkoholistinainen, Sarah Leandermainen kylmiä väreitä nostattava laulaja.

Kulttuurikissa kehräsi ja oli niin haltioitunut!

Risto Räppääjä ja Räkänokat

Risto on hyvä! Kun olin toipunut Risto-elokuvasta, oli vuorossa Risto Räppääjä ja villi kone Kouvolan teatterissa. Olin jo pitkään halunut nähdä sen, mutta minun ja Riston aikataulut eivät olleet vaan sopineet yksiin. Nyt sain paikat. Paikat minulle ja pojalleni, jonka värväsin mukaan, sillä jotenkin olisi ollut niin kornia lähteä yksin lasten näytelmää katsomaan. Nyt menin mukamas viemään poikaani, jolle se oli jo toinen kerta. Nykyään lapset käyvät koulun kanssa katsomassa ja niin ollen vanhemmat eivät joudu/pääse.

 Kuva. Marja Seppälä

Musikaalikomedia oli mahtava. Risto Räppääjänä hyppi Jose Viitala ja oli niin Risto. Lisähauskuutta esitykseen toi se, että Veli-Matti Karen esitti Rauhaa ja Satu Taalikainen Lennartia. Ihan loistavat valinnat. Se vaan niin toimi.
Näytelmä oli niin raikas ja kaikesta hauskuudesta huolimatta ajatus siitä, että tietokoneella voi olla aika huikeita vaikutuksia, oli niin totta.
Lavastus oli niin näppärä ja mietinkin sitä, että aika topakasti rakennettu, että kestää kaikki keikkumiset. Niin, ja kyllä kotimatkalla soi päässä ja vielä kotonakin; Elämä ei ole hassumpaa....

Viikonlopun toinen näytelmä oli Räkänokat Kuusankosken teatterissa. Taas muka lasten näytelmä, joten poikani joutui jälleen seuralaisekseni. Menimme ajoissa paikalle, koska näytelmässä ei ollut väliaikaa, niin väliaikatarjoilu piti hoitaa etukäteen.

Kuva: Piia Kleimola

Hauskan ihana näytelmä siitä, kuinka kolme räkänokkaa temmelsivät vauhdilla päiväkodin pihalla, pohtien kaikkea, leikkien vaikka mitä ja oottaen, että joku tulisi hakemaan. Atte, Jori ja Inksu eli Rolle Huumonen, Joni Tuisku ja Linda Salmi olivat niin uskottavia!
Musiikki oli vahvasti mukana ja kivalla tempolla. Pidimme näytelmästä, vaikka se Keravaosuus meni jotenkin ohi, mutta ei se sinänsä haitannut.
Sitä mietin koko ajan, että miten kuumaa mahtoi olla niissä kumipuvuissa, etenkin kun koko ajan näyttelijät olivat liikkeessä.